Vuosi 2015 on jo kiiruhtanut ensimmäisen kuun puoleen väliin. Mihin tämä aika oikein katoaa??? Vuoden vaihteen tienoolla ”rikkinäiset” viikot sai sisäisen kellon ihan sekaisin eikä aina tahtonut tietää, että mitäkös päivää sitä nyt eletään. Josko sitä taas pääsisi ihan oikeaan rytmiin.

Heti vuoden vaihteen jälkeen käytiin Jackyn kanssa rallytokoilemassa Loimaalla. Tai siis Jacky oli Ilonan kanssa Krista Karhun opissa treenailemassa. Sieltä ajelin poikien kanssa suoraan Ypäjälle lenkille. Ihan mahtavia lumisia pakkaskelejä on ollut lenkkeillä, vaikka välillä sitten taas onkin tullut vettä urakalla ja lumi sulanut melkein kokonaan pois.

Lenkkeiltiin myös Elonkierrossa.

Luonto oli tehnyt hienon taideteoksen sänkipeltoon.

Sekä toisessakin paikassa Ypäjällä auringonpaisteessa ja kirpakassa pakkasessa.

Sekametelisoppa

Niiiiiin kaunista

Loppiaisiltana käytiin Samin kanssa ajelemassa Härkätiellä. Siellä on aina perinteisesti silloin paljon erilaisia tulia palamassa tien varrella ja pihoilla. Aika hienon näköistä. Monena vuonna on tehnyt mieli mennä ja nyt tuli sekin nähtyä ja voipi olla, että tästä tulee itsellekin perinne.

Perjantaina iltasella ajeltiin kaiman kanssa Turkuun tai tarkemmin Tuorlaan Univetin järjestämälle luennolle koiran kivusta ja urheilukoiran ravitsemuksesta. Olipas mielenkiintoinen 3-tuntinen jälleen. Aika hienoa, että tämän setin saa ihan ilmaiseksi. Osa asiasta oli tietenkin vanhaa tuttua, mutta samalla myös uutta ja vähän pohtimisenkin aihetta. Näitä lisää!

Lauantaina aamusta uusi suunta Turkuun, kun jatkui taas Lentsun tokokurssi Turussa ja sinne matkasimme Minnan & Ilonan kanssa. Ryhmässä oli tällä kertaa Micky ja 4 narttua eli hieman haastetta nuorella poijjaalle. Hyvin Micky kuitenkin malttoi keskittyä silti. Tehtiin kimppatreeneinä uusien sääntöjen pidempää peruutusta ja kaukojen vaihdoista maahan-seiso. Se on kyllä Mickylle niiiiiin vaikea, että meinaa epätoivo iskeä. Aina siirtyy useampi jalka. Pitänee taas kerran ottaa aikalisä ja miettiä… Paikallaolo tehtiin myös ja menin nyt heti piiloon koko ajaksi. Ei mitään ongelmaa tässä. Yksittäin tehtiin liikkeestä maahanmenoa ja se oli jonnekin talven tuiskuun Mickyltä kadonnut kokonaan. Tartti ihan hurjasti apua tai jäi seisomaan. Tää täytyy nyt palautella liikkeestä maahanmenokin takaisin muistiin.

Tänään oltiin kaiman kanssa maneesissa treenaamassa. Jutskattiin vähän uusista säännöistä ja hiukan jo jotain tekemisiäkin hahmoteltiin sitä ajatellen, mutta mä olen noissa aina niin varovainen, että haluan nytkin odotella vielä hetken, että tuleeko tuomaripäivien ym jälkeen tarkennuksia suoritusohjeeseen vielä. Niin mielenkiintoisilta uudet säännöt kuitenkin vaikuttaa, että katsotaan nyt aloittaako Micky kisaamista lainkaan ennen, mutta ei ainakaan alokasluokkaa pidemmälle.

Ja kyllä se vaan niin on, että hyvä treeni, parempi mieli. On meinaan semmoinen myllerrys nyt käynnissä omassa päässä, ettei tosikaan. Töissä on käynnissä yyteet ja maanantaina äiti kaatui kuntoutuspaikassa ja mursi oikean lonkan eli sen jalan, joka tähän asti on ollut kunnossa. Lonkka leikattiin tänään Hämeenlinnassa ja korjattiin osaproteesilla. Eikä nämä äidin asiatkin jo voisi tasaantua, että ehtisi edes edellisestä toipua ennen uutta probleemaa. Olo on tämän viikon ollut kovin epätoivoinen ja surullinen. Eipä tässä paljon vaihtoehtoja ole kuin tarpoa eteenpäin kohti uusia ongelmia…