Eilen meillä on vaan ihan pienet treenailut. Melkein harmitti lähteä hierontaan, kun keli oli niin komea. Onneksi vielä on sen verran valoisaa, että ehdittiin ulkona ottaa pienet tokotukset hieronnan jälkeen. Ensin pääsi Rico riekkumaan keppejä, jotka muuten sujui yllättävän hyvin jo vaikealtakin puolelta :o) Tän jälkeen Rico peruutteli ja nyt on käyny joku pikkuriikkinen kämmi palkkaamisessa... Tarjoaa nimittäin muutaman peruutusaskeleen välein kumartamista??? Nooh onneksi Ricon tekemisten ei ole enää niin tarkkaa ;o)

Nicky teki kaikki idarin asennot ja hyvin tekikin. Se oli laakista siinä ja kaikki vielä suht nopeitakin :o) Hyvä Nicky! Joko alkaa pikku hiljaa poika kuunnella ja tietää käskyjen erot. Tätä ei sitten hinkattu enempää. Seuraavaksi tehtiin seuraamisen askelsiirtymiä pitkästä aikaa. Muut suunnat ihan ok, mutta takapään käyttö askelissa oli vähän hukassa ensin. Kyllä sekin sieltä löyty, mutta se on tällä hetkellä... öööh aika hauskan näköistä... Lopuksi otettiin pari suoraa luoksetuloa.

Rico pääsi vielä uudestaan pelaamaan palloa, kun sitä niin rakastaa. Tuppasi vaan pappa-koira kuumiimaan vähän turhan paljon ja siitä seurauksena muutama mustelma käsissä. Ricon mielestä on niin kiva, kun on kivaa :o)

============================================================================

Aamulla heräsin ihan normisti kellon soittoon, mutta silti iski epäusko, kun lähdin koirien kanssa lenkille. Miten voi olla niin valoisaa? Kuu se siellä möllötti pilvettömältä taivaalta ja valaisi uskomattoman paljon. Kyllä se kello siis oli ihan oikein tällä kertaa ;o)

Iltapäivällä oli taas ihan mahtava aurinkoinen ja lämmin syysilma. Tein poikien kanssa pitkän lenkin nautiskellen ja niin, että pojat saivat olla mahdollisimman paljon vapaana, vaikka tässä lähistöllä oltiinkin. Lenkin jälkeen ehdin vielä tehdä vähän pihahommiakin ennen tokoilemaan lähtöä.

Kyllä tämä ilmasto tosissaan taitaa lämpenemään päin olla, kun kesäkukat kukkii vielä ihan innolla. Nuppujakin vielä vaikka kuinka. Callunat on jo ostettuna amppelien ja vedenpisaran tilalle, mutta eihän nuita vielä raaskii pois heittää.

Pensashankikit kukkii toista kierrosta ja enemmän kuin ensimmäisellä kertaa. Keväällä istutetut ruusut vetävät myös toista kierrosta, mutta enpä jaksa uskoa, että kaikki nuput ehtii enää kukkaan asti.

Ja se on ainakin saletti, että pensasmustikka ei kukkimisestaan huolimatta enää uudestaan marjoiksi ehdi ;o) Tänä vuonna tuli muuten ihan hurjasti pensasmustikkaa ja marjat oli todella suuria ja maukkaita.

Aika metka on tämän orvokin elokin. Ei ole nimittäin ihan tuossa vieressä ollut orvokkia koskaan, mutta jostain on siemeniä lentänyt kivien rakoon ja siellä tuo sitkeästi on kukkinut koko kesän.

Pojat vähän ihmetteli, kun en niiden kanssa mitään puuhannut. Kameran ja lapion kanssa vaan heiluin. Niinpä alkoi painit ja sen päätteeksi kysyin, että mitäs sitten tehdään. Rico haki hetkeäkään harkitsematta rakkaan pallonsa ja Nicky valitsi pujottelun. On tainnut poika hurahtaa agilityyn kunnolla, kun itsenäisesti teki keppejä useaan kertaan :o)

Illalla oltiin taas urheilutalon pihalla tokoilemassa. Rakensin ruudun poikien näkemättä ja niinhän siinä sitten kävi, että Nicky oli pihalla kuin lumiukko ja tarjosi kiertämistä, vaikka ei ollut mitään kierrettävääkään… Pienellä avulla löytyi ruutukin ja sitä otettiin muutama kerta, tehtiin välillä muuta ja taas uudestaan. Sitten löytyi jo paljon paremmin. Vauhti kyllä hiljeni raviin taas vieraasta paikasta ja epäröinnistä johtuen. Rico löysi ruutuMERKIN hyvin. Tarjosi siis merkille menoa ruudun etukulman tolpalle ;o)

Rico sai seurata suht pitkän matkan ja teki sen tällä kertaa tosi hyvin ja poikittamatta. Nickylle otin jälleen pelkkiä askelsiirtymiä. Vasemmalle jää väljää ilman käsiapua ja se peruuttaminen on varsin hauskan oloista edelleen :o) Rico sai ottaa vielä noudon pariin kertaan ja Nicky suoran luoksetulon sekä pelkkiä sivulletuloja, kun on taas alkanut vähän lintsata ja jää helposti vinoon. Nicky sai vielä tehdä kierron kautta luoksetulon pysähtymiset ja molemmat oli nyt kivan napakat. Vielä en vaan tiedä, millä ihmeellä saan sen tulemaan kokonaisessa liikkeessä joka osuuden vauhdilla…

Kiitos Anja ja Annariina seurasta :o)