Eilen oltiin iltapäivällä Elonkierrossa lenkillä pikän kaavan mukaan. Tehtiin siis pellon ja joenrannan kautta ensin rinksa ja sieltä metsäpolun kautta pois. Menossa mukana mä & pojat sekä Anja, Jaffi ja Jesse. Sisarusten kaikkein suurin hepuli sitten iski keskellä metsää, vaikka peltoakin olisi ollut yllin kyllin tarjolla... Toki ne sielläkin juoksi, mutta metsässä iski ihan mahdoton turbovaihde päälle

Ricoa vähän sivusilmällä seurailen tuollaisessa metsämaastossa, että kuinka papan jalka nousee ja kompuroiko ym. Juuri olin tästä Anjalle puhunut, kun risukkoisimman kohdan läpi oltiin menossa. Käännyttiin molemmat taakse katsomaan Ricon tuloa ja mitä tekee pappa. Murisee ja hilluu siellä yksikseen metrisen oksan karahkan kanssa  Pappa on niiiiiiin onnellinen, kun pääsee kaverilenkeille mukaan

Lenkin jälkeen viriteltiin poikien kanssa hirveessä paukkeessa vähän jouluvaloja pihalle. Siis yhtään en tiedä mikä se pauke oli. Sitä vaan kesti ja kesti ja hurjan kovalta kuulosti. Ei siis mitään ilotulituspauketta vaan jotain muuta. Mitä lienee...

Tänään vein Ricon "mummolaan" hoitoon ja Anja tuli koirineen meidät Jackyn kanssa hakemaan sieltä. Rico pääsi täyshoitoon, kun Sami oli Orimattilassa 3 tunnin Olaroga-suunnistuskisassa. Anjan kanssa otettiin suunnaksi Lempäälä ja Best-In Areenan epäviralliset agilitykilpailut. Juostiin kumpikin maksien möllirata kahteen kertaan Anne Huittisen tuomaroidessa. Jackyn kanssa otin taas ekan radan kisanomaisesti ja toisella palkkasin kontaktit. Molemmilla radoilla hienot kontaktit sekä puomilla että A:lla. Eka rata muuten ok, mutta muurilta tuli kielto. Näköjään nyt nuo vieraat muurit on sellasia, mitä pitää vähän ihmetellä. Radalta siis vitonen ja himppasen yliaikaa tuon muurin vääntämisen takia. Muutenkin oli kyllä molemmilta vähän vauhti pois. Jotenkin vaan en uskalla vielä tollasessa "kisatilanteessa" Jackya kauheesti kuumuttaa ennen lähtöä... Nooh sijoituksessa tuolla menolla saatiin 3/9 ja kovin tyytyväinen olen kyllä karhun varsin varmaan menoon 

Omaa päätä olis tehnyt mieli takoa taas pahemman kerran seinään... Siis kuinka voi oikeesti jännittää epikset niin, että hengästyttää jo ennen lähtöä ja sydän lyö sataa  Siis oikeesti!!! Tietty se on hyvä, kun sa koiralle ihan aidon fiiliksen myös epiksissä, mutta silti...

Jaffi oli nyt ihka ekoissa epiksissä ja ekan kerran varsinaisesti tekemässä vierailla esteillä vieraassa paikassa. Ihan sama rimakauhu iski siskolikalle kuin veljelleen ekoissa epiksissä. Onkohan ne sukua  Ei vaan voi hypätä, kun rimat on niiiiiin korkealla ja niiiiiiin eri väriset kuin oman seuran. Tai mitä lie noiden päässä siinä kohtaa liikkuu. Muuri ja kontaktit meni kuitenkin loistavasti heti ekalla radalla. Ja onneksi epiksissä on tuo uusinnan mahdollisuus. Nimittäin toisella radalla Jafilla oli sitten jo ihan eri meininki  Parin hypyn kohdalla vähän arpoi, mutta muuten ihan puhtaasti ja loistavat kontaktit. Tuomarikin tuli kysymään Anjalta, että vaihdoitko koiran välillä  Hyvä Jaffi ja Anja! Siitä se lähtee  Kiitos kovasti viikonlopun seurasta!

Ideaparkissa vielä pienet shoppailut ja sitten kotiin. Matka lämpimässä autossa ja syöminen sen jälkeen sai kyllä silmät painamaan aika lailla. Loppuilta onkin mennyt taas lorvailun puolelle, mutta niin se viikonloppuna saakin mennä