Eilen sai sentään nukkua aika pitkään  Sitten pakkasin kamat autoon ja menoksi. Rico matkalla porukoille ja Anja & koirat tilalle kyytiin. Suuntana Turun Kupittaa ja Lentsun tokokurssi. Aloitettiin paikallaololla ja saatiin mun kierrokset heti tappiin  Nimittäin eihän Jacky mitään pysynyt ihanan Lyylin vieressä. On siis todellakin tällä hetkellä sitä mieltä, että voi sieltä lähteäkin, jos tulee parempaa tekemistä kuin maata vaan paikoillaan. Hitsi kun osuis kohdalle narttu, joka antais sille turpiin niin että soi, kun menee luokse… Tästä suivaantuneena meni sitten loppukin treeni vähän pieleen, kun itellä oli adrenaliini turhan korkeella  Sain Lentsulta hyvät neuvot tuon paikallaolon työstämiseen nyt niin kuin alusta uudestaan. Tänään olen tehnyt asian suhteen suunnitelmaa ja ottanut yhteyttä koirallisiin kavereihin ja sopinut treffejä. Nyt mun vaan tarvii malttaa mieleni vaikka kuinka sapettaisi ja tarvittaessa ”liikkuri” on sitten se, joka menee oikaisemaan Jackyn huonon käytöksen. On tää mun päässä nyt sellanen mörkö, että en tiedä opinko koskaan enää kisatilanteessa luottamaan Jackyn pysymiseen

Yksilöliikkeenä otettiin koko pitkää luoksetuloa molemmilla stopeilla. Ensin pelkkä seisominen, joka ei Jackylla toiminut niin pitkällä matkalla. Osti kuitenkin nopsaan liikkurin taakseen heittämän palkan  Loppuun ihan koko liikkeenä molemmilla stopeilla ja meni maahankin, vaikka ei olla sitä koskaan ihan koko liikkeenä tehty. Hyvä Jacky! Toinen yksilöliike oli seuraaminen. Mun kireydestä johtuen ei oikein onnistunut. Jacky otti aika paljon väljää ja jäi heti jätättään, jos mun hartia hiukankin liikahti taaksepäin. Haisteli myös maata jonkun verran. Seuraavaksi otetaan nyt seuraamiseen ”kuuri” perusasentojen palkkaamista ja väliin lyhyitä pätkiä paljolla kääntymisellä. Sain myös hyvän solmuvinkin siihen, että tiedän koiran tulevan oikeassa kohdassa, vaikka en sitä näekään  Porukassa otettiin kaukojen nopeita vaihtoja ja asennoissa pysymistä sekä kapulan nopeaa nostoa. Näissä Jacky ihan ok ja itse asiassa kapulaa alkoi tarjota hyvinkin nopsaan ylös muutaman toiston jälkeen  Paikallaoloja kävin ottamassa Jackyn kanssa kaksistaan aina meidän vuorojen väleissä sekä lopuksi vielä kaverin kanssa Lentsun valvoessa. Aika sekavat fiilikset on tuon paikallaolon kanssa… No mut jos me ei sitä Lentsun neuvoilla saada kuntoon, niin ei sitten millään! Kiitos Lentsu jälleen erinomaisista neuvoista
 
Tuttuun ja turvalliseen Auranlaaksoon pysähdyttiin kotimatkalla syömään. Sitten siitä ajeltiin liki suoraan Elonkiertoon lenkille. Onneksi mentiin metsään ensin, koska pimeys ehti aika lailla yllättämään. Pellolla näki pimeydessäkin vielä sentään suunnilleen mihin käveli. Elonkierrosta suoraan salille ja sen jälkeen poikkesin vielä työmaalle pesemään auton. Illalla oli kohtalaisen rätti oli ja jalat ihan piipussa. Ihanan rentouttava vapaapäivä  Kiitos Anja seurasta!
 
Tänään olis saanu nukkua mielin määrin, mutta kyllä sitä näemmä kroppa jossain määrä liian vähiin yöuniin tottuu, kun ei unta meinaa riittää. Aamupäivällä puuhasin kotihommien parissa ja sitten porukoille isänpäivää viettämään. Sieltä lähdin suoraan Jackyn kanssa Elonkiertoon, jossa treffattiin Anskun ja tyttöjen kanssa. Jacky oli sopivasti paikallaolossa, kun Ansku ajoi haukkuvan autonsa kanssa paikalle  Rauhallisena pysyi karhu silti, vaikka kovasti skarppasikin. Palkaksi sai määrättömän määrän Fyran pusuja  Siinä sitä oli taas vauhtia ja vaarallisia tilanteita yllin kyllin, kun painattivat menemään.
 
Hämäryys ehti taas iskeä päällensä, mutta otettiin silti pienet tokotukset lenkin jälkeen parkissa. Jacky teki taas paikallaoloa, kuten jo aamulla ennen lenkkiä ja päivällä ennen porukoille pääsyä... Fyra teki samaa aikaan ruutua. Menin piiloon auton taakse ja kirmailin siellä kahden auton väliä. Karhu oli tosi levollinen ja rauhallinen eikä juurikaan vilkullut Fyraa  Jacky teki myös ruutua ja nyt meni ihan suoraan sisään, kun ruutu oli viritetty ruohon ja hiekan rajalle  Seuraamisia otettin paljoilla perusasennoilla ja intoa oli paljon! Noutoa otettin ensin perusasentoon tulona ja sitten yksi vauhtinouto suoraan leluun. Ansku teki meille tunnarin ja siinä karhu oli jälleen ihan pro  Nyt kesti taas myös mun kääntymisen, kun autoin kehumalla samalla. Loppuun suora luoksetulo leluun ja lujaa tuli kyllä. Olipas kivat palauttavat ko-treenit lauantain jälkeen. Kiitos Ansku lenkkiseurasta ja treeniavusta!