Sunnuntaina pidettiin meillä Suvituikun J-pentueen ½-vuotistreffit. Paikalle ehti 4 pentua sekä Pirre-äippä ja Nicky-iskä. Jackyn mielestä päivä oli ihan SUPER 
========================
Aamulla jo vähän jotain aavisteltiin iskän kaa, kun toi mein ihmisäippä siivos ja huseeras ees taas ja sit se lähti viemään Rico-papan hoitoon. Eikä siinä sitte kauaa tarvinnutkaan ihmetellä, että mikä on homman nimi.
Ensin portista tuli mun systeri Jaffiina ja melkiis heti perään meidän Pirre-äippä.
Ihan kauheesti ei nyt ehditty äipän kans hengaan, kun laitettiin heti Jaffin kanssa vaihteet täysille ja vähän jatkettiin syventämään mun yksin aloittamaa kuoppaakin.
Sitte meni homma kokonaan uusiks, kun portti kävi taas ja nyt paikalle singahti toinen systeri Fiina. Se on niiiiiiin nopee sisko, että sen perässä saakin tehdä tosissaan töitä, että pysyy edes jotenkin mukana. Hetki ehdittiin painaa menemään kolmistaan (ja äippä ja iskäkin siinä koitti mukana häärätä) kun taas kävi portti. Kuka ihme sieltä vielä voi tulla. Ja voi veljet, sehän oli mun Piki-veli! Eipä ollakaan velipojan kanssa nähty aikoihin.
Pistettiin porukalla koneet käyntiin ja painettiin menemään pallon perässä ja ilman. Niin siistiä olla taas porukalla koolla 
Äippä joutu lähteen ekana, mutta iskä jäi sit sentään mein touhuja valvomaan.
Me muuten kaivettiin vielä porukallakin. Me ollaan siinä hommassa kyllä niin hyviä, että voitais ihan hyvin perustaa joku Tuikkukaivuu Oy tai jotain.
Siskolikat lähti seuraavaksi ja me päästiin veikan kaa ihan rauhassa touhuun äijien juttuja. Mun systerit on ihan maailman parhaita muuten, mutta ne on likkoja. Pojat on kuiteskin poikia. Meillä oli kyllä SUPER-kivaa! Meidänkin oli ihan pakko tsekkaa toistemme hampaat ja on ne vaan karhuilla komiat 
Pallookin me haettiin kimpassa ja hengattiin muuten vaan.
Piki lähti kotiin vasta sitte, kun me oltiin molemmat niin väsyjä, että uni meinas väkisin tulla ulkona pensaan juurella. Ei vois pieni koiranpoika onnelllisempi olla kuin meikäpoika oli sunnuntaina 
========================
Ihana tuo sisarussarja kyllä on kaikin puolin. Älyttömän tasainen pentue ja kaikille on hienosti tullut ne kohdat vanhempiaan parempina kuin tämän yhdistelmän tarkoituskin oli. Luonteetkin tuntuu olevan juuri mukavan iloisia ja avoimia En voi edelleenkään kuin ikuisesti kiitollisena Seijaa kiittää, että "uskalsi" lähteä mun visioon mukaan ja näki siinä sen "pointin"
En voi edelleenkään kuin ikuisesti kiitollisena Seijaa kiittää, että "uskalsi" lähteä mun visioon mukaan ja näki siinä sen "pointin" Ihan mahdottoman ylpeä olen myös Nickystä. Siinä se hääräsi koko iltapäivän lastensa kanssa kertaakaan hermostumatta mistään.
Tuossa Nickystä niin kovasti tykkään, kun itsevarmuutta on juuri niin sopivasti, että voi olla ihan vaan oma itsensä tilanteessa kuin tilanteessa
Kiitos erittäin kivoista pentutreffeistä kuuluu Seijalle ja Pirrelle, Anjalle ja Jaffille, Eijalle ja Fiinalle sekä Tiinalle ja Kaapolle & Pikille unohtamatta tietenkään Nickyä ja Jackyä Lisää pentutreffien kuvia löytyy galleriasta.
Lisää pentutreffien kuvia löytyy galleriasta.