Voi pahuksen pahus  Luulin myyrien talvituhojen rajoittuneen pariin pensasmustikka puskaan, mutta ei  Siistin viime kesän varret pois suihkulähteen ympärillä olevasta perennamaasta ja kappas, kun monet kasveista lähtivät siitä vaan juurineen ylös  Hitto soikoon sieltä oli altapäin syöty juuret pois  Hiukan ottaa pattiin, kun viime kesä oli ensimmäinen, kun perennat olivat jo täydessä loistossaan. Ei kun taas alusta liikkeelle. Kait saan sitten vielä kaupan päälle myyräkuumeen tms kun maata kuoputin…

 

Kukkamaa-projektin jälkeen lähdin Jackyn kanssa Elonkiertoon, jossa treffattiin Anjan ja Jaffiinan kanssa. Nuo ovat kyllä niin ihanat sisko ja sen veli, kun niiden leikki on älyttömän nättiä ja tasaväkistä eikä kummaltakaan palo hermo  Niitä olis taaskin voinu katella vaikka kuinka ja kauan.

 

Painii

 

Jaffiina kirmaa hymy huulilla

Jacky malttoi hetkeksi pysähtyä haistelemaan tuulen tuiverrusta.

 

Tässä jätkä on kapuamassa ylös ojasta ja jäi ajan reunalle katselemaan sisko-likan touhuja.

 

Autolla piti tulla jo ravilla, kun kovempaa ei enää jaksanut.

 

Kotiin tullessa Nicky pääsi mun kanssa pihalle touhuun, kun arvasin innon olevan kohdillaan, kun olin pennun kanssa kaksin ollut reissussa  Nopsaan leikittiin muutama tokojuttu ja toi koira oli ihan SUPER. Jotenkin kun ton superin sais säilöttyä ja kaivettua sunnuntaina esille…