Maanantait kun tuppaa muuten takkuamaan, mutta onneksi illalla on aksatreenit, niin sen voimalla jaksaa koko päivän. Sannan ja Hipin treeniblogivarkaudet jatkuu  Tänään päivän mittaan sateli tietoa yhdeltä sun toiselta, ettei pääse tulemaan, joten laitoin Annariinalle viestiä, että Lucas mukaan kans.

 

Tuota rataa paperilla katsellessa kävi kieltämättä mielessä, että taitaa taas tulla ohjaajalle hiki, jos aikoo tuon suoran putken aikana ehtiä juosta sopivaan paikkaa… Näin kävi kans  Ensin oli minit, joten Lucaksen kanssa baanalle. Lähtökohta meillä on se, että Annariina on Lucakselle esteet opettanut ja muutaman hyppyradan (2x0-tulos) kisannutkin, mutta Lucas ei ole viimeiseen reiluun vuoteen aksaa mennyt eikä mun kanssa ikinä.

 

Vähän oli ohjaajalle asenneongelma ensi alkuun tuon pienen karvaturilaan kanssa. Sehän lähti kuin nato-ohjus ja niin olin jo kolmannella esteellä jäljessä  Uskomattoman hyvin löydettiin yhteinen sävel ja käännökset oli ihan sikamakeita, vaikka ei 9 ja 10 esteen väliin vielä saatukaan sylkkäriä onnistumaan ilman Lucaksen ylimääräistä pyörähdystä. Kepitkin meni oikein hyvin peruuttaen, mutta se vauhti

 

Nicky näki meidän putkitreenit Lucaksen kanssa ja siltä meinas vallan palaa hihat. Ensin teen Lucaksen kanssa tokoa ja nyt vielä aksaakin. Hyvin kuumeni  Ekalla kerta isoin ongelma oli keppien aloitus. Jotenkin kulma oli olevinaan niin hankala, etten luottanut koiraani ja tyrkkäsin sen väärälle puolelle. Toisella kertaa taas sain kiellon aikaan putkelle 13, kun käännyin ite liian aikasin hypylle 14. Kolmas kerta toden sanoi ja saatiin puhdas suoritus  Joka kerralla kyllä putkelta 4 kääntö putkelle 5 tuli ISON kaarroksen kanssa ja tähän en oikein keksinyt mitään konstia tähän hätään. Ja kepit vaan on kovin hitaat, mutta eiköhän niihin taas vauhti löydy kesään mennessä, kun päästään omillakin kepeillä ottamaan.

 

Kaikkien tehtyä ratansa, otin Lucaksen kanssa vielä sylkkäri- ja keppitreeniä erillisenä. Ja pakko oli ottaa myös sivulletuloja, kun äijä heittää pyllynsä niin älyttömän makeesti sivulle   Päivä ja iltaakin sujuu jo eri tassuilla ja istuen useaan kertaan välillä nousematta.  Mulla loppuu ylistyssanat tuon  jellona-miähen kohdalla   Ei ole eikä tule toista tollasta ei! Olen kyllä ikuisesti kiitollinen Annariiinalle, kun saan piäntä miästä lainata

 

Nicky pääsi vielä lopuksi vähän Nancin kanssa kirmailemaan, kun kannettiin esteitä. Aikuiset koirat ei kai sais treenipaikalla leikkiä, mutta meillä touhu ei ole niin totista, etteikö tätä voisi sallia. Olipas jälleen ihan loistava lopetus maanantaille ja aloitus viikolle