Jackyn kanssa kisattiin 2-tulos tokossa tänään. Olen nyt kovasti koittanut tehdä mielikuvaharjoituksia ja sysätä kaikki ajatusmadot sivuun. Pikku hiljaa alkaa onnistumaan, mutta paljon on sillä saralla kyllä vielä duuniakin. Maanantaina tein kentällä koko EVL:n läpi yksikseni. Käskytykset, palkkaamiset ja siirtymiset virtuaalikoiran kanssa jne. On se vaikeeta! Siinä taas oikein huomas, että on täysin mahdotonta päästä koiran kanssa koko oman suorituksen ajaksi kuplaan, jos siihen ei pysty ilman koiraakaan… Tosi helpolla meinasi ajatus karata milloin mihinkin. Ennen kisaa vielä kotona mielikuvatreenasin liikkeet kertaalleen läpi. Pikku hiljaa aion oppia kyllä tätä päänhallintaakin.

Jacky teki ekana yksilöliikkeet. Meidän suorituksen aikana satoi ihan kiitettävästi. No se ei varsinaisesti Jackyn tekemiseen vaikuttanut muuten, mutta tunnarin ja ohjatun kapulan pudottamisen laitan sen piikkiin. Niissä Jacky ei muuten tollasta ole harrastanut ja nytkin teki itse liikkeet oikein, mutta tiputti kapulan mun jalkoihin. Metalliakin pyöritteli tavallista enemmän ja tiputti kerran, mutta toi. Luoksetulossa stopit oli nätit ja loppu ravilla, mutta äänteli koko jätön ajan. Ennen zetaa hankasi silmästään vettä pois ja oli tämän takia joko vähän muissa ajatuksissa tai sitten ei kuullut käskyä, kun vähän hiipi seisomista perään. Uudella käskyllä hyvä stoppi ja muut asennot ok. Ruutu hieno. Kaukoissa tuli eteenpäin pienen matkaa , vaikka on viime aikoina hyvin pysynyt. Tätä siis taas vahvistelemaan. Seuraaminen oli viimisenä ja siihen nähden + sade teki tosi kivan setin ja myös oikealle hyvät käännökset sekä pysähdyksissä ei edistänyt. Ääntä oli taas kaiken kaikkiaan mukana aika paljon ja siitä kyllä myös rangottiin pisteissä aika kovalla kädellä. Voi kun sitä saisi vähemmäksi.

Muuten oli ihan älyttömän kiva fiilis. Jacky teki samalla innolla koko setin, vaikka tehtiin kaikki liikkeet peräjälkeen. Se myös selvästi tietää nyt, mitä liikettä milloinkin on menossa tekemään ja tekee kaiken itsevarman oloisesti. Hyvin iloisen ja onnellisen näköinen karhu se on tehdessään. Tämä oli nyt kolmas kisa peräjälkeen, kun mikään yksilöliike ei mennyt nollille. Paikallaoloihin mennessä Jacky teki sellaisen kehäänmenon, että olis mieli tehnyt palkata se siihen. Makuun alussa oli ollut hetken vähän levoton, mutta hiljaa oli nyt koko ajan ja myös sen, kun kävelin takaisin luo. Istuminen ok, vaikka viereinen koira nousi melkiis heti seisomaan ja ohjaaja seisoi siellä koiran vieressä koko liikkeen ajan.

Olipas tosi hyvä fiilis, kun lähdin kotiin. Matkalla olisin voinut vaikka laulella, mutta en ehtinyt, kun piti miettiä innolla uusia treenisuunnitelmia. Iski meinaan ihan hirvee treenimotivaatio päällensä.