on ollut teemana tällä viikolla. Päivä ei ole oikeastaan valjennut kunnolla ollenkaan ja vettä vihmoo pitkin päivää. Kerta kaikkiaan ällö keli 
Entisestään vaikeutuu Nickyn turkin paikoillaan pitäminen tässä kosteudessa... En tiedä millä sen puhdistan lauantain näyttelyyn, kun vesipesua se ei nyt kestä...
Sateesta huolimatta ollaan lenkit selvitty aika lailla saderaoissa. Maanantaina jopa haravoin lenkin jälkeen. Lumen tullessa puissa ja pensaissa oli vielä suurin osa lehdistä kiinni, jotka olivat tippuneet lumen päälle. Nyt ne sai siististi pois jo melkiis kaikki ja loput saa jäädäkin leikkurin silputtavaksi keväällä.
Eilen kävin tekemässä Nickyn kanssa fillarilla ravilenkin. Hiekkatiet onneksi imee veden aika nopeaan, kun maa on sula. Vähän vesiläpiä väistellen ei Nicky likaantunut yhtään enempää kuin tavislenkilläkään. Fillaroinnin jälkeen jäin pelamaan koirien kanssa jalkapalloa pihalle, kunnes Samin puhelinsoitto keskeytti hyvän matsin. Pyöränrengas oli hajonnut matkalla ja kävin "pelastamassa" miehen kotiin 
Nickyn ja Jackyn tassukarvat siistin jo valmiiksi. Iltapissatusta en saanut enää ajoitettua poutasäähän vaan vettä tuli liki kaatamalla 
Nickyn ja Jackyn tassukarvat siistin jo valmiiksi. Iltapissatusta en saanut enää ajoitettua poutasäähän vaan vettä tuli liki kaatamalla Aamulla Sami soitti jälleen matkalta, että tuutko taas hakeen. Nyt oli terävä sepelin muru mennyt pyöränrenkaasta läpi ja taas ilmat pois. Toki pyörää vois taluttaa eteenpäin, mutta nuo fillarointiin tarkoitetut kengät on pohjiltaan sellaiset, että parinsadan metrin kävelyn jälkeen on rakot kantapäissä Katotaas oisko ne tällä erää tässä vai onko tää taas joku ei kahta ilman kolmatta juttu...
Katotaas oisko ne tällä erää tässä vai onko tää taas joku ei kahta ilman kolmatta juttu...Tänään lähdettiin mun töiden jälkeen Anskun kanssa Syrjänharjulle lenkille. Metsästä koiriin tarttuva lika on kuitenkin paljon "puhtaampaa" likaa kuin kaupungin pyöräteiltä tuleva. Niin ja saivat samalla purkaa energiaansa urakalla, kun tuntuikin taas, että vähäisestä ulkona olosta johtuen karhulla alkoi olla HITUSEN ylimääräistä energiaa...
Lenkin jälkeen Jacky ehti hetken huilahtaa ja sitten suunnattiinkin jo Dogitiimin kuuden kerran pentujatkokurssille. Kurssikerta pidettiin aika lailla keskellä kaupunkia, joten luonnollista häiriöö on varsin paljon ja mikä sen parempaa nuoren koiran tottua heti toimimaan häiriössä 
Tänään harjoiteltiin leikkimistä/virittämistä, perusasentoa sekä luoksetuloa. Tästä ohjaajan laiskuudesta johtuneesta treenaamattomuudesta huolimatta Jacky keskittyi heti tosi hyvin eikä ollut muista koirista tai häiriöstä moksiskaan. Tänään onnistui myös vuorotellen lelulla & namilla palkkaaminen niin, että otti molemmat kunnolla palkkana. Perusasentotreenissä palkkasin namilla, koska muuten Jacky ei keskity tarpeeksi. Nyt täytyy vaan ehdottomasti alkaa vähentään apuja, koska selvä idea sillä on koko liikkeestä, mistä suunnasta vaan tullessa. Luoksetuloja otettiin kolme. Lelulla hetsausta ja juoksin poispäin, pysähdyin ja seisoin hetken paikoillani ennen kutsumista. Tulee lujaa ja suoraan leluun Toisena koitettiin ottaa loppuasento mukaan, mutta sitä täytyy treenata vähän lyhyemmällä matkalla ensin. Tuossa, kun matka on pitkä, niin vauhti kasvaa niin isoksi, ettei saa pysäytettyä korrektisti, kun ei ole tuota loppuosaa tehnyt. Loppuun vielä ensimmäisen kaltainen ja vitsi se tosiaan pinkoo lujaa Kiitos Anu kivoista treeneistä ja vinkeistä! Loistavaa vielä sekin, että treenien ajan oli poutaa 
Tänään harjoiteltiin leikkimistä/virittämistä, perusasentoa sekä luoksetuloa. Tästä ohjaajan laiskuudesta johtuneesta treenaamattomuudesta huolimatta Jacky keskittyi heti tosi hyvin eikä ollut muista koirista tai häiriöstä moksiskaan. Tänään onnistui myös vuorotellen lelulla & namilla palkkaaminen niin, että otti molemmat kunnolla palkkana. Perusasentotreenissä palkkasin namilla, koska muuten Jacky ei keskity tarpeeksi. Nyt täytyy vaan ehdottomasti alkaa vähentään apuja, koska selvä idea sillä on koko liikkeestä, mistä suunnasta vaan tullessa. Luoksetuloja otettiin kolme. Lelulla hetsausta ja juoksin poispäin, pysähdyin ja seisoin hetken paikoillani ennen kutsumista. Tulee lujaa ja suoraan leluun Toisena koitettiin ottaa loppuasento mukaan, mutta sitä täytyy treenata vähän lyhyemmällä matkalla ensin. Tuossa, kun matka on pitkä, niin vauhti kasvaa niin isoksi, ettei saa pysäytettyä korrektisti, kun ei ole tuota loppuosaa tehnyt. Loppuun vielä ensimmäisen kaltainen ja vitsi se tosiaan pinkoo lujaa Kiitos Anu kivoista treeneistä ja vinkeistä! Loistavaa vielä sekin, että treenien ajan oli poutaa Seuraavat blogitukset tuleekin sitten vasta sunnuntaina, koska lauantaisesta Jyväskylän näytelmäreissusta tulee sen verran pitkä päivä, että taitaa uni kutsua likimain heti kotiin kerettyä.
