Juhannuksen perinteestä pidettiin kiinni eli aattona suunnattiin Piikkiöön, Tuorlan majatalon pihapiiriin TSAU:n agilitykisoihin. Matkalla satoi välillä ihan kaatamalla, mutta kuin ihmeen kaupalla selvittiin kisoissa kuivana. Tai maa oli kyllä yöllisestä sateesta kastunut kunnolla ja kun kerran kehät oli nurmikolla, niin melkoista liukasta liejua oli rata paikka paikoin. Onneksi on integratorit  Tuomarit kovasti varoittivatkin, ettei saa rikkoa itseään eikä koiria…

 

Meillä oli ensin Leena Rantamäki-Lahtisen hyppyrata. Tosi kivanoloinen rata olikin. Yhtä kohtaa pähkäilin tutustumisessa, että otanko riskin putken väärästä päästä vai muurista. Valitsin muurin ja sinne Nickykin sitten oli menossa putken sijasta. Tai oli tietty, kun videolta katoin, että mun rintamasuunta on liikaa kohti muuria. Kuuliaisena koirana Nicky ilmeisesti jossakin kohtaa kuuli mun kiljuvan putkea ja koska edessä oli muuri, niin Nicky kiersi koko muurin laajalla kaarella ja tuli putkeen ja loppurata meni ok. Eihän tästä tullut edes virhettä, mutta aikaa paloi 4 sekuntia yli. Sijoitus oli viides. Tätä pientä mun moka lukuun ottamatta tää oli hyvä rata meiltä

 

Kahden tuomarin ja kahden kehän meininki takaa, ettei odotteluaikaa turhia ole. Hyvä niin! Pian saatiinkin jo mennä tutustumaan Anne Saviojan agirataan. Ihan hurjan kivalta vaikutti sekin. Taas oli tosin yksi kohta, mikä kovasti mietitytti. Putkesta tultiin hypylle ja siitä piti kääntyä tosi jyrkästi A:lle edessä näkyvän hypyn sijasta. Kaikki meni hyvin koko radan, jopa kepit oli nyt vauhdikkaat. Niitä hypärin jälkeen vähän Ullalle tuskailin ja nyt ehkä tiedän syyn… Nicky menee paljon vauhdikkaammin, kun annan sen itse hakea aloituksen enkä mene liian lähellä sörkkimään. Täytyy testata treeneissä… A:lle kääntökin sujui hyvin, mutta sen varmistelin rankasti ja käskytin kovin, joten Nickyn vauhti putosi aika lailla. Ja lopussa sitten selvisi, että vauhti putosi inan liikaa. Nimittäin virheetön rata, mutta aikaa 0,25 yli… Vielä toukokuussa tällä tuloksella oltaisiin noustu kolmosiin, koska sijoituskin oli toinen. Mutta tää on just näitä. Rehellisesti sanottuna en ole tippaakaan pettynyt! Ihan oikeesti en halua sinne kolmosiin 70 koiran maxin joukkoon, kun meillä ei ole siellä mitään saumaa. Tää kakkonen on hyvä luokka tahkota pidempäänkin. Sitä paitsi olen ihan älyttömän tyytyväinen meidän molempiin ratoihin. Kerrankin onnistuttiin kahdella radalla peräkkäin ratavirheittä 

 

Kotimatkalla poikettiin syömään juhannuslounas = pannupizzat  Illalla lähdettiin vielä vähän ajelemaan, mutta ei sitä kauaa vesisateessa viitsinyt kruisailla.

 

Eilen mentiin mökille, perinteisesti tämäkin  Jackylle tää oli ihan eka kerta möksäilemässä ja hyvin tuntui jätkä viihtyvän sielläkin. Keli ei edelleenkään mitenkään erityisesti hellinyt. Tosi kylmä, mutta vettä ei sentään satanut. Pienet tokotkin otin siellä jokaisen kanssa yksitellen. Koiria en viitsinyt harjata, mutta kuvia tuli silti jokunen räpsittyä.

 

Jacky tutustumassa mökkimaisemiin.

 

Rico tähystää.

 

Rico ei ole koskaan ollut muuten mitenkään kaivavaa mallia, mutta mökillä se löytää aina jonkun kohdan, mihin tekee kuopan.

 

Jacky himoitsee Ricon keppiä…

 

…ja koittaa tarjota frisbeetä vaihtariksi.

 

Aikansa kun Rico ihmetteli pallon kanssa…

 

…kävi näin.

 

Isällä ja pojalla oli ihan omaa kivaa.

Pakkohan sitten oli vähän posekuviakin räpsiä :o)

 

Tää kuva on aika ihqu

Mökkireissun jälkeen lähdettiin vielä Elonkiertoon lenkille koko sakki. Nyt päästiin tutustumaan lampaisiinkin. Koko katras oli ihan toisessa päässä laiduntaan, mutta hetken siinä pällisteltyämme lähtivät tulemaan tanner tömisten ihan aidan viereen. Siinä vaiheessa Jackya vietiin. Saattoi näyttää aika hurjalta tuo kohti tuleminen pienen koiran näkövinkkelistä, kun ei voi ymmärtää, että siinä on aita välissä  Eipä kestänyt kauaa, kun Jacky tuli tekemään lähempää tuttavuutta ja sitten saikin lampaat jo suukkoja aidan raosta. Mun pieni paimenpoika

 

Tänään pystyi vaatteita taas vihdoin vähentämään ihan roimasti. T-paita ja shortsit oli riittävästi. Päivä menikin aika tarkkaan pihalla kukkamaata kitkiessä. Ihanaa pitkästä aikaa ropsutella pusikoita

 

Sami pesi auton ja toki työnjohtaja pitää aina tollasissa hommissa olla kanssa

 

Märkä kuono alkoi kovasti kutisemaan ja eikun kierimään. Hyvin tarttui torstaina leikatun nurmikon pätkät turkkiin…

 

Ai niin. Aamulla ennen rikkaruohosavottaa siistin koiria. Jackylta ja Ricolta leikkasin kynnet ja trimmasin tassut sekä Jackyn harjasin ja kampasin. Nickyä aloin myös jo pikkusen "nyppiä" ensi viikonloppua varten. Ei montaa karvaa pitäisi jäädä epäjärjestykseen, kun liki viikon ehtii ruopia