Maanantaina olisi vihdoin päässyt pakkasen puolesta aksaamaan, mutta... Jacky onnistui saamaan itselleen meidän suunnalla koirilla jyllänneen mahataudin Su-ma välinen yö juoksenneltiin pihalla. Ei onneksi kovin tiuhaan tahtiin, mutta sellaisin sopivin välein, että loppujen lopuksi meikäläisen nukkuminen jäi 2 tuntiin. Joululomalta siis palasi töihin maanantai aamuna hyvin nukkunut zombie Jacky oli päivän nukuttuaan kyllä jo piristynyt, mutta itse olin niin voipunut, ettei tullut kyllä mieleenkään lähteä aksaan. Ja onhan siinä nyt jonkinlainen tartuntavaarakin treenikavereihin tuossa vaiheessa.
perjantai, 31. joulukuu 2010
Vuoden viimeiset
Tiistaina uskallettiin sentään jo lähteä Loten ja perhosten kanssa Hunnarille. Tehtiin taas vähän eri sovellus lenkistä, kun kukaan ei ollut aurannut meille metsään polkuja Sitte saatiin oikein kuningasajatus mennä julmetun jyrkkä luminen rinne alas, jotta päästiin takaisin yhdelle poluntapaiselle. Puolessa välissä mäkeä päätin suosiolla tulla pyllyllään lopun matkaa ja sitten oli puntit ehkä noin polviin asti täynnä lunta. Se oli kyllä silti vallan hauskaa, joten nauruterapiana toimi hyvin Kiitos jälleen Lotte ja perhoset.
Keskiviikkona pääsin nautiskelemaan hieronnasta. Alaselkä on ottanut aika lailla nokkiinsa lumitöistä ja rämpimisistä, mutta hyvin auttoi hieronta Illalla Jackyn kanssa sisällä taas vähän pelattiin flyballia sekä piiiiitkästä aikaa kaivettiin noutokapula esille
Eilen vein Ricon eläkeläislenkille mein porukoille ja lähdettiin Jackyn kanssa Mustialaan Iiriksen & Nemon kanssa lenkkeileen. Oli muuten vallan metka keli, kun pakkasta liki -10 ja silti satoi alijäähtynyttä vettä ihan panssariksi tuulilasiin Voi jestas sitä äijäenergian määrää noilla Jackyn ja Nemon lenkeillä. Molemmat pitää hirveetä ärinää ja pörinää ja pärinää itteksiin ja hännät on kummallakin korvan takana Silti ei mitään tappelun meininkiään vaan sovussa leikkivät narupallolla sitä vuorotellen kantaen ja toisen juostessa vierellä. Ihan hassut pojat
Kiitos paljon Iiris ja Nemo!
Tänään lähdettiin heti mun töiden jälkeen Anskun ja jengin kanssa Saaren kansanpuistoon lenkille. Se on sellanen turvallinen paikka keskellä ei mitään. Meidän koirista kukaan ei onneksi paukkuja pelkää, mutta omistajat ovat senkin edestä hysteerisiä siitä, ettei kukaan äälilö pääse paukkuineen yllättämään ihan kintuille. Siellä koko lauma taas painatti menemään höyryjä pihalle ihan kunnolla Tosi kiva lenkki kuvankauniissa metsässä, kun lumisade oli tarttunut puiden ja pensaiden oksiin valkoiseksi hunnuksi. Kiitos jengin puolisko
Tästä kohta puoleen pakataan koirat autoon ja lähdetään Samin kanssa jonnekin suuntaan meidän perinteiselle uudenvuoden ajelulle. Ehkä Tampereen kautta Hämeenlinnaan voisi oli reitti tällä kertaa. Sieltä tullessa käydään taas iltalenkillä Elonkierrossa, kun sielläkään pelloilla kukaan ei pääse paukkujen kanssa yllättämään liian liki, vaikka Jokioisten paukut sinne hyvin kuuluukin. Meidän suunnalla on kyllä ollut kovin kuuliaista kansaa tänä vuonna, kun ihan muutaman paukun kuulin jostain kauempaa eilen illalla, mutta muuten on ollut täysin hiljaista, vaikka paukkujen myynti kuitenkin alkoi jo maanantaina. Toivottavasti paukuttelevat kaikki ostamansa paukut tämän illan aikana eikä sitten enää ensi viikolla...