Mukavaa Vuotta 2012!

Vuodenvaihde oli ja meni ihan tavallisen viikonlopun merkeissä. Lauantaina lähdettiin aamutuimaan Samin ja Anjan kanssa Ideaparkiin shoppailureissuun. Jotain pientä tarttui mukaan, mutta eipä mitään suurempia lähdetty hakemaankaan. Kotiuduttuamme kävin poikien kanssa Mustialassa lenkillä. Siellä kun ei kukaan pääse peltotiellä yllättämään paukkujen kanssa tätä paukkuarkaa omistajaa  Tasainen pauke kuului koko lenkin ajan, vaikka reilut pari tuntia oli vielä aikaa luvalliseen paukutteluun… Illalla oltiin perinteisellä uudenvuodenajelulla. Meillähän nämä ovat kuuluneet ohjelmaan aina vappuna ja uutena vuotena, mutta taitaa tästä lähin jäädä  Käytiin meinaan tankkaamassa auto, kun tultiin kotiin ja hyvä niin, koska tänään naftan hinta olikin sitten noussut jo 0,12€ eli lähes 1,50€ hinnassa mennään  Lähes samoissa hinnoissa siis nyt bensan kanssa ja oikeesti kyllä niiiiiin korkealla, että uuden vuoden lupauksena pitää karsia kaikki ”turhat ajelemiset” minimiin…
 
Tänään vilkaisin kauhuissani Karkurit.fi –palstaa ja sain raivarin lukiessani facebookin kommenttejä  Voi jestas, miten tyhmiä ihmiset on  Ymmärrän kyllä, että muutama koira pääsee syystä tai toisesta karkuun, koska paniikkiin menneessään tekevät uskomattomia tekoja päästäkseen karkuun. Mutta ei sellaisia koiria voi olla kymmeniä… Miksikö sitten sain raivarin facessa? Siksi, että siellä oli käynnissä oikein kunnon kehumiskilpailu, kuinka kukakin piti koiraansa pahimmassa paukkeessa ulkona jne. Ei helvetti! Kuka haluaa kiusata parasta ystäväänsä? Jos se pauke, sihinä, ja muu melu käy omiin korviin ja ruudin katku nenään, niin ei se taatusti paljon herkemmillä aisteilla varustetusta koirasta kivalta tunnu, vaikka ei se pelkäisikään. Tällä vaan saadaan aikaan se, että kaikki koittavat rajojaan, että kenen koira nyt onkaan ”parempi”. Liian usein myös unohdetaan se, että viime vuonna reagoimaton koira voi tänä vuonna reagoida. Eikä syyksi tarvita sen kummempaa asiaa kuin vaikkapa lievä korvatulehdus, jota ei muusta huomaa, mutta muutenkin tarkalla kuulolla varustetulle koiralle rakettien pauke on viimeinen niitti sännätä korvien kipua karkuun. Ehkä vaan tykkään omista koiristani liikaa altistaakseni niitä moiselle ihmisen aiheuttamalla luonnottomuudelle, vaikka kaikessa rauhassa luitaan söivätkin ja olisivat ulos mukaan puolen yön aikaan halunneetkin. Mun mielipide lienee tullut selväksi ja samalla mielipide tohon helvetin tyhmään rahojen savuna taivaalle lähettämiseen….
 
Tänään Jacky pääsi heti aamusta Samin ja kaverinsa kanssa piiiiiitkälle metsälenkille, kun menivät vaeltamaan Ilvesreitille. Paljon oli sielläkin ollut puita nurissa ja aika lailla olivat joutuneet kiipeilemään ja kiertelemään. Jacky leikki agilitykoiraa ja meni kaikista yli, vaikka ali olisi päässyt helpommin  Hetken aikaa ehti karhu hengähtää, kun taas mentiin. Nyt suuntana Elonkierto ja siellä vähän kevyempi peltolenkki, kun Ricokin oli mukana. Hyvää vauhtia pappa kyllä tuli koko ajan eikä sitä tarvinnut odotella yhtään  Päivät on vielä kovin lyhkäsiä ja aikaa kameran kanssa ei montaa hetkeä ole, mutta raahasin sen silti mukaan, kun ei moneen viikkoon ole saanut kuvattua ollenkaan.
 
Jackyn ja Jessen poikapainit. Jessen voitonriemuinen ilme, kun karhu on kellistetty.
 
Karhu ei ollut kuitenkaan sanonut vielä viimeistä sanaa
 
Pappa hölkkää hymy huulilla
 
Ja sitten riekkuu Anjalta pöllityn hanskan kera.
 
Poikien kimppapose
 
Jaffi katsoo, että tuleeko kukaan perässä
 
Ja tulihan siellä yksi karhu.
 
Ei hassumpi maisema
 
Rico
 
Jacky
 
Jaffi
 
Ja Jaffi sillä hetkellä, kun sai luvan lähteä. Saa sekin korvat pystyyn
 
Rico ”työn tehneenä” hanskaa palauttamassa ja muut kerjuulla siinä siivellä.
 
Jaffi
 
Jaffi elvisteli aikansa veikka-pojalle hanskan kanssa ja kuinkas sitten kävikään
 
Lenkin jälkeen otettiin vielä pieni tokotreeni parkkipaikalla. Jacky etsi kadonnutta ruutua ja alkoi se kai vähän paremmin löytyä. Muutaman kerran kyllä tarjosi taas merkkiä tällä kertaa ruudun etukulman tolpalla, mutta odottamalla lähti tarjoamaan toista kohtaa. Nyt kuitenkin motivaatio ruutuun oli kohdillaan  Toisena piiiiitkä suora luoksetulo. Haukahti jälleen mun kävellessä poispäin. Kävin huomauttamassa asiasta ja toistolla tosi hyvä ja vauhdikas. Kivat pikatreenit ja kyllä vaan on karhulla taas myös on-asento avoissa, kuten viime viikolla jo olin huomaavinani
 
Siinä se vuosi taas vaihtui ilman sen kummempaa numeroa. Kiitos Anja jälleen viikonlopun seurasta!