Joulun alla oli sen verran puuhaa ja touhua, ettei ikävä ja suru ollut niin kovin kovasti läsnä ihan koko aikaa, mutta nää pyhät  Tiesin toki etukäteen, että tästä tulee raskasta, mutta että näin raskasta  5 yhteistä Joulua ehdittiin Nickyn kanssa viettää ja siinä ajassa ehti jo tulla monia yhteisiä tapoja. Olinpa kaikille kolmelle ehtinyt lahjojakin jo hankkia ja itkun paikkahan sekin oli antaa ne Jackylle. Joulukoristeet kaivoin alapohjasta esille, mutta tuolla se laatikko seisoo koskemattomana. Ei ole mielessä Jouluiloa eikä sydämessä Joulurauhaa  Lohduton ikävä ja itku vaan

Joka päivä ollaan käyty maastossa lenkillä joko Annariinan ja jengin tai Samin kanssa. Karhulla siis ainakin kunto kasvaa, joten jaksaa jatkaa keittiön kalusteiden tuunausta, kun töihin taas mennään... Tänään oltiin Saaressa Anskun kanssa ja huh huh! Lunta oli koko ajan noin puoleen sääreen ja kinoskohdissa yli polven. Himppasen raskasta sanoisin, mutta saipa taas syödä pari viipaletta kinkkua paremmalla omalla tunnolla  Kuvia ei ole tarvinnut lenkeillä räpsiä, kun taivas on ollut niin pilvessä ja tänään sen lisäksi kävi kova tuuli ja pyrytti lunta kaiken aikaa.