Joskus talvella selasin Eestin ja Latvian näyttelykalentereita. Löysin kiinnostavat näyttelyt ja ei kun varovainen puhelu Päiville, että miten olisi. Nooh siinä niin kauheesti suostuttelua tarvittu  Sitten sain vielä houkuteltua Lotenkin Danielin kanssa mukaan. Viime perjantaina vihdoin päästiin tuumasta toimeen ja reissun päälle.

Parin tunnin ylitys Tallinkin Starilla ja noin 160km ajoa Tallinnasta Kohtla-Järvelle, joka oli meidän ensimmäinen kohde. Hotelli oli aivan taivaallinen paikka merenrannassa. Eikä jäänyt kyllä ruokakaan jälkeen taivaallisesta. Pimeä vaan ehti laskeutua sen verran, ettei kuvia saanut enää kuin komeasta auringonlaskusta
 
ja lenkkiseurana olleesta sammakosta
 kuva Lotte Sinivaara
 
Aamulla herättiin Loten kanssa ajoissa ja etsittiin polku rantaan. Näin mukavaa polkua saatiin tallustaa.
 
Tämä hiekkakivirinne oli varsin metka. Ihan pystysuora ja sen näköinen, että romahtaa just, mutta opastekyltin mukaan on siinä ollut muutaman sata vuotta, joten tuskin ihan just kuitenkaan romahtaa
 
Tällanen maisema avautui rannassa. Vau! Siellä olisi voinut olla pidempäänkin.
 
Meidän näyttelypuudelit rantaleijonina juuri ennen näyttelyyn lähtöä.
Ei ole meillä niin nokon nuukaa
 
Hotelli
 
Maisemaa hotellin lähitieltä.
 
Kovasti höristi Jacky korviaan, kun lampaat määkivät ihan hotellin vieressä. Kuvaan mahtui noin 1/5 lammaslaumasta…
 
Näyttelypaikkana oli urheilukenttä. Tartanin virkaa hoitivat noin 50x50 kokoiset kumilaatat, jotka oli ladottu vieri viereen, mutta hiukan saumat irvisteli ja välistä kasvoi ruohoa  Me saatiin leiri kasaan kivasti lähelle kehiä isojen puiden varjoon. Ihan mahtava näyttelysää muutenkin, kun aamulla ensin paistoi aurinko jonkun aikaa ja loppupäivä saatiin nauttia lämpimästä ja pilvipoutaisesta säästä.
 
Daniel oli ensin kehässä ja kävi pokkaamassa SERTin ja ROPin tullen näin Eestin muotovalioksi  Collieita oli paikalla vain 5, joista 4 meidän messissä. Ensin oli kehässä juniorit eli Kiila (Ghost Story´s Eyesmaker) ja Onse (Ghost Story´s Dragonera). Molemmat pokkasivat jun-sertit Kiilan ollessa rop-jun ja Onse vsp-jun. Niin ja samalla Onsesta tuli myös Eestin juniorimuotovalio  Sitten Jackyn vuoro avoimessa. Päivi handlasi Jackyn ihan superisti! Häntä oli niin viimoisen päälle nätisti ja muutenkin esiintyi hienosti. Tästä SERT ja PU1. Paikallinen nuorten luokan narttu voitti nartut, mutta hävisi Jackylle ROP kehässä. Mun karhu siis sai kuin saikin Eestin SERTin ja päälle oli vielä ROP. Ja jotta tässä ei olisi vielä tarpeeksi, niin kävivät Päivin kanssa komeasti pokkaamassa päivän päätteeksi RYP-2 sijan. Ihan mahtavan hulppea näyttelypäivä. Ihan kaikki saatiin, mitä voitiin saada ja vähän ylikin
 
Meidän porukan ruusukesaalis, josta puuttuu vielä kuvanottovaiheessa Jackyn RYP-2 ruusuke.
 
Jacky ja Päivi odottamassa vuoroaan ryhmäkehään.
 
Kotosalla otettu kuva karhusta palkintoineen
Hymy huulilla ja tyytyväisin mielin hypättiin autoon ja lähdettiin ajamaan kohti seuraavaa kohdettamme eli Rezekneä jossakin ihan keskellä Latviaa. Matkaa lähes 400km ja tiet välillä sinä kunnossa, että Suomessa huonoinkin autotie on ihan loistava niihin teihin verrattuna. Loppumatka taitettiin pimeässä, mutta ehdittiinkin kuin ehdittiinkin saman vuorokauden puolella nukkumaan.
 
Taas aamulla varattiin vähän enemmän aikaa koirien ulkoiluttamiseen ja samalla tietty piti räpsiä muutama kuva.
 
Latvian hotelli.
 
Tällanen sotilas vartioi meitä ihan hotellin vieressä.
 
Paikalliset sorsat? aamu-uinnilla.
 
Jacky rantatöyräällä.
 
Tämäkin näyttelypaikka oli urheilukenttä ja nyt tartanin virkaa toimitti kuhmurainen asfaltti  Ihan loistava tuuri kävi siinä, että saatiin auto ihan kehän laidalle. Siis suoraan auton edessä on meidän kehä ja ihan lähellä myös vessat. Ei voisi paremmin olla 
Kuuma päivä kun vielä tuli, niin autosta sivuovet auki ja avot, kun oli koirilla sopiva olla coolkeeperien päällä varjossa ja itsekin päässä suojaan. Näin kun saisi Suomessakin
 
Ei hassumpi palkintopöytä.
 
Colliet oli nyt vuorossa heti aamulla. Kiilan kanssa kävin taas pokkaamassa ekana jun-sertin. Jacky oli jälleen Päivin kanssa, mutta eipä siinä esiintymisestä huolimatta mitään ollut tehtävissä, kun vastassa avoimessa luokassa oli paikallinen, suunnilleen samanikäinen soopeliuros… Kauan tuomari mietti ja pohti, mutta kakkoseksi jäätiin luokassa. Toki pysyttiin kakkosena myös PU-kehässä muun muassa sinisen valiouroksen jäädessä taakse. Loistava suoritus siis jälleen. Kiitos Päivi Jackyn hienosta handlaamisesta! Taisit juuri hommata itselles esittämishommia ensi kesälle  Kiila oli lopulta PU4 eli hieno viikonloppu myös nuorelta junnulta. Mä siis vastavuoroisesti esitin Kiilan molempina päivinä. Onse voitti junnunartut, mutta on jo Latvian junnuvalio, joten jun-sert meni seuraavalle, mutta PN3 Onse oli kuitenkin. Avoimessa esitin Itun (Ghost Story´s Ironica), joka on SERTiä vailla Latvian valio. Sijoitus meillä PN4, mutta tää meni vähän joteskin hämärästi… Päivi on ollut yhteydessä Latvian kennelliittoon ja ans kattoo, mitä vastaavat. GH-koirat kävivät vielä pokkaamassa BIS-3 sijoituksen kasvattajaluokassa. Daniel oli iltapäivällä vuorossa samalla tuloksella kuin Eestissäkin eli SERT ja ROP sekä nyt myös LV MVA  Ihan loistava päivä siis tämäkin, kun kaikki mukana olleet koirat saatiin PU- ja PN-sijoille
 
Samassa kehässä esitettiin myös rottweilerit. Olen pitänyt sakemannien tuplahandlausta karmeana katsottavana, mutta nyt mentiin vielä paljon yli. Kyllä siinä hetkittäin hävetti olla suomalainen enkä tosiaankaan ilkeä edesä kirjoitettuna toistaa, mitä siellä kehän laidalla huudeltiin  Siinä sitä oli kiltillä suomitytöllä kerrakseen nieltävää kuunnella moista tekstiä ja katsella, kuinka paikalliset käyttävät koirillaan edelleen piikkipantoja ihan näkyvästi  Tämä oli reissun ehdottomasti negatiivisin kokemus, jota en välittäisi joutua koskaan toiste näyttelyssä todistamaan
 
Seuraava etappi olikin sitten viimeinen yö Pärnussa ennen kotiutumista. Matkalle osui pätkä vieläkin huonompaa tietä kuin lauantaina. Auton ikkunasta koitin ottaa kuvan, mutta eipä siitä voinut tarkkaa siinä rynkytyksessä tulla. Tie oli nimittäin ihan täynnä koko leveydeltään oikein syviä nimismiehen hampaita. Onneksi via baltica toi helpotuksen.
 
Haikaroita varsinkin Eestissä on paljon ja niinpä muutama pysähdys piti niiden takia tehdä, että saatiin kuvia
 
 
Pärnussa satoi sekä illalla että aamulla eikä päästy kunnolla nauttimaan läheisen puiston hienoudesta. Hotellista Lotte sentään nappasi kuvan
 
sekä ruokapaikasta, jossa illalla käytiin. Tämä kulkee pubin nimellä, mutta ihan älyttömän kiva ja rauhallinen paikka sekä hyvä ja edullinen ruoka.
 
Aamulla olikin enää matka Tallinnaan ja kohti kotia. Satamassa räpsäsin kuvan viikonlopun rusettisaaliista, kun viritettiin ne kulkemaan kätevästi auton verhossa.
 
Tosi kiva reissu, tosi hyvässä seurassa! Ja kyllä siinä jo uusiakin matkasuunnitelmia ilmoille heitettiin  Kiitos ihan hurjasti Päiville ja Lotelle loistavasta matkaseurasta sekä vielä tätäkin kautta isot onnittelut kumpaisellekin koirien hienosta menestyksestä  Ja taas saatiin todeta, että on meillä varsin tervepäisiä koiria. Ei mitään ongelmaa kenelläkään missään kulkemisissa eri paikoissa. Ei siinä että joutuivat viettämään aika paljon aikaa autossa. Eikä myöskään siinä, että viimeinen yö oltiin kaikki samassa huoneessa eli 4 eri lauman koiria yhdessä. Kyllä tällasten reissulassieitten ja reissuperhosen kanssa kelpaa matkata  Uusia reissuja odotellessa!