Loppuvuosi meni Elonkierrossa ja samassa paikassa aloitettiin tänään myös tämän vuoden lenkit smiley Joulupäivänä rämmittiin Anskun ja jengin kanssa oikein kunnon kinkunsulatuslenkki. Päätettiin lähteä metsäpolulle katsomaan olisiko sinne joku jo reitin tallonut. Vähän matkaa oli, mutta sitten jäljet hukkui ja saatiin tehdä itse polkumme ihan umpihankeen. Hiki tuli, mutta mikäs siinä kivassa säässä ja hyvässä seurassa tarpoessa smiley

Keskiviikosta sunnuntaihin sekä tänään oltiin Elonkierrossa Anjan ja koirien kanssa. Torstaina ja perjantaina myös treenailtiin vähän samalla smiley Viime vuonna oli niin ihanaa tarpoa pakkaslumessa ja ihanan talvisessa säässä. Toisin oli tänään vuoden aluksi, kun tie oli aivan peilijäässä ja muualla lumi ihan märkää loskaa sad Mä vaan niiiiiiiin paljon VIHAAN, kun talvella sataa vettä angry Ihan mikä vaan talvisää ennen, mutta vesisade on ihan karmivaa. Onneksi ennuste lupaa pakkaset takaisin jo loppuviikkoa kohden.

Torstaina oltiin Somerolla paimentamassa poikien kanssa. Mickykin pääsi nyt ekaa kertaa lambeja läheltä katsomaan smiley Mulla oli pojille yhteensä 3 vuoroa ja Micky aloitti. Kovasti pientä karhua lampaat kiinnosti yes Toki söi myös lampaan papanoita ja vähän kummasteli tilannetta, mutta koko ajan piti lampaita silmällä ja niitä myös hienosti lähti kiertämään. Toinen vuoro oltiin pihalla ja se oli Jackyn heiniä. Hiukan kyllä hirvitti, että saadaan koko katras hakea Someron keskustasta takaisin surprise Liukkaasti liikkuva parikymmenpäinen lauma, mutta hienosti hanskasi karhu homman. Oli tosi hyvin kuulolla ja piti etäisyyttä riittävästi. Hyvin saatiin homma hoidettua. Mä olin kovin ylpeenä! Koska Jackyn kanssa tämä meni niin hyvin sai Micky meidän viimeisen vuoron. Samalla systeemillä mentiin kuin ekakin sessio ja selvää kiinnostusta oli, joten tästä on hyvä jatkaa kuukauden päästä yes

Perjantain piti niin paistaa aurinko ja hienosti olin suunnitellut ottavani kuvia lenkillä. No ei paistanut ei, mutta päätetty mikä päätetty ja kamera roikkui mukana. Eipä siinä hämäryydessä häävejä kuvia saanut, mutta jotakin kakaroista kuitenkin. Niillä oli taas kovin kivaa, kuten aina smiley





 
Lauantaina käytiin Samin kanssa pikemmin Tampereella shoppailemassa ja eilen tehtiin perinteinen uudenvuodenajelu. Tällä kertaa Riihimäen kautta Hämeenlinnaan. Kumpikaan koirista ei onneksi ollut paukkeesta moksiskaan. Enpä niitä tosin sille altista yhtään enempää kuin on pakko. Tollanen ihmisten tyhmä hömpötys, joka taatusti sattuu koiria korviin sad Tällä kertaa kyllä jotenkin tuntui, että pauke olisi ollut pienempää tässä meidän nurkilla kuin aiemmin. Tosin otin pienet päikkärit sohvalla, joten en tainnut ihan kaikkea kuulla wink
 
========================================================

Tässä kohtaa on tapana laittaa vanhaa vuotta pakettiin ja suunnitella uutta vuotta. Ei meillä tällä kertaa. Paljon hyvää oli viime vuodessa ja hienoja hetkiä koirien ja ystävien parissa, mutta maaliskuussa auringon eteen tuli niin iso musta varjo, että suunnaton suru jäi viime vuodesta kuitenkin päälimmäiseksi sad Maaliskuussa alkoi painajainen, kun isä sairastui ja toivoa ei juuri annettu. Puolisen vuotta kesti taistelua syöpää vastaan ja syyskuussa oli tämä taistelu ohi crying Vain pari viikkoa ennen olin joutunut hyvästelemään Ricon, sen ensimmäiseni crying Viime vuosi opetti kovin karulla tavalla kirjaimellisesti sen, mitä tarkoittaa, kun eletään päivä kerrallaan. Tämän takia ei ole suuria suunnitelmia alkaneelle vuodellekaan. Katse on suunnattava eteenpäin ja on toki toiveita, mutta katsotaan päivä kerrallaan, mitkä niistä täyttyvät. Kaikkein suurin toive on, että iloa mahtuisi tähän vuoteen roppakaupalla enemmän kuin surua...