Nyt on kuvablogi Lapin kuvista valmis. Samoja siellä esiintyi kuin oli jo täälläkin, mutta roppakaupalla myös muita.

 

Eilen oli täällä Forssassa Leena Piiran luento koirien lihashuollosta. Jestas miten mielenkiintoista asiaa. Reilu 3 tuntia meni kuin siivillä ja vaikka kuinka kauan olisi voinut lisääkin kuunnella. Oli kyllä sellaista asiaa, joka olisi varsin tärkeää kaikille koiran omistajille, vaikka ei koiransa kanssa harrastaisi tai kilpailisi. Kyllä sitä voi pallon ja kepin heittelylläkin tuo karvainen kaveri mennä kovasti jumiin…

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Luennon jälkeen lähdettiin Annariinan ja koirien kanssa tässä kotonurkissa lenkillä. Vain pikku Fyra jätettiin kotiin. Lucas oli taas niin äijää meidän poikien kanssa ja vasta jonkun matkaa kuljettuamme tajusi minunkin olevan mukana. Pieni miäs alkoi varoiksi heti seurata hienossa kontaktissa, jos tämä on vaikka taas treenitouhuja :o) Marraskuussa me mennään Lucaksen kanssa kokeilemaan tokokisoja sisähalliin. Uusi kokemus minullekin. Kiitos lenkki- ja juttuseurasta!

 

=============================================================================

 

Tänään aamu valkeni oikein kauniina ja aurinkoisena. Upea syysilma tuli kuin tilauksesta, kun illalla sovittiin Annamarian kanssa, että mennään Mustialaan ottamaan syyskuvia koirista ja samalla lenkille. Parituntinen siellä saatiin helposti vierähtämään ja tässä vähä kuvasatoa. Kiitokset Annamarialle ja tytöille sekä Elmalle vielä tätä kauttakin onnittelut eilisestä agilitykisojen nolla-radasta ja kolmossijasta. Se on sitten nollaa vaille 3-luokka teillä käsillä :o)

 

 

 

Nickyn mielestä oli varsin mukava kirmata pitkin poikin rapisevien lehtien päällä. Mutta pieni Martta se vasta näyttikin, kuinka otetaan ilo irti. Juoksi ja juoksi ja juoksi ihan vaan juoksemisen ilosta.

 

 

Pojat ottivat myös pienet painit siinä tyttöjä kuvattaessa. Siitäkös Martta riemastui ja koitti mennä mukaan poikien leikkiin. No eihän pojat nyt sellasta voineet ymmärtää ja siihen loppui leikki. Martta vielä koitti moneen kertaan, mutta kun ei toiset ymmärrä, niin ei ymmärrä.

 

 

Lenkin jälkeen palattiin vielä takaisin tuohon nurmikolle. Saivat siinä vähän tassujaan puhtaammaksi. Tai se oli toiveissa ainakin. Rico putsasi itsestään risuja ja samalla köllöttelemään lehtien sekään.

 

 

Tässä kuvassa näkyy, ettei tassut kovin hyvin puhdistuneet, mutta Nickyn ilme kertonee kaiken. KIVAA ON!

 

 

Iltapäivällä tuuli yltyi tosi kovaksi, mutta silti menin ulos pihahommiin ja koirat tietysti tuli "auttamaan" myös. Jokseenkin hankalaa vaan tuo puutarhasaksien käyttäminen, kun 25 kg koiraa roikkuu hihassa samaan aikaan ;o)

 

Koska energiaa tuntui olevan, niin otettiin tokotreenit samalla. Ensin Nicky sai tolpassa katsella, kun Rico meni hienosti ruutuun. Haukkuu vaan mokoma koko ajan mennessään. Nicky yllätti jälleen. Tuo irtoaminen kun on ollut yksi iso ongelma. Ruudussa oli alusta ja matkaa reilu 10 metriä. Sehän meni ja vielä laukaten. Jäi kaiken lisäksi seisomaan tassu alustalla, kunnes menin palkkaamaan. Tämä tehtiin pariin kertaan ja molemmat yhtä hienot.

 

Myös hyppynouto on Nickyn mielestä ihan älyttömän siisti. Lähtee hyvin hyppyyn, menee laukalla kapulalle ja ottaa siitä kunnon otteen, ettei tipu takaisin hypyssä. Sitten piti myös tehdä pieni testi… Nicky on ihan pienestä pennusta saanut silloin tällöin metskukapulan kantaakseen, mutta nyt siinä on ollut taukoa, kun tuo nouto oli ongelmaliike. Viikolla joku ilta otin 2 metskua ja namipussin sekä koirat viereeni ja kappas, kun molemmat nostivat kapulat epäröimättä. Nyt sitten täytyi tänään tehdä testi ja otin Nickylle metskulla hyppynoudon. Meni yhtä hyvin kuin puukapulankin kanssa, kerran arpoi, mutta uudella käskyllä nosti kapulan ja piti mokoma sen niin hyvin, ettei tipahtanut edes takaisin hypyssä. Tästä tulikin sitten aikamoiset bileet ja ihan megasuperpalkka. Nyt ei enää testailla vaan treeni metskun kanssa jatkuu ihan nosto- ja pitoharjoituksina.

 

Rico pääsi tässä välissä seuraamaan ja on alkanut poikittamaan niin rajusti, että aina tallon varpaille. Nooh sen jälkeen löytää kyllä oikean paikan nopsaan ja seuraa hyvin :o) Liikkeen pysähtyessä istuu tosi napakasti ja toi tarttis saada myös jotenkin Nickylle. Niksun kanssa otettiin idarin asennot. Eka seisominen meni istumiseksi, mutta toistolla kaikki asennot hyvät. Vähän vaikeusastettakin saatiin, kun istumisessa (rintamasuunta kohti porttia) meni naapurin isäntä koiran kanssa ohi ja huuteli, että Nanalla on nyt juoksu. Vähän Nicky piippasi, mutta Nanan hävittyä näköpiiristä jatkettiin suoraan liikkeestä maahan ja se oli hyvä. Alkaa siis pikku hiljaa häiriötreenitkin tuottaa tulosta ;o)

 

Illalla otettiin vielä lyhyt treeni sisällä. Ensin pari kertaa metskun nosto. Nyt vähän harkitsi, mutta nosti kuitenkin ihan kunnolla. Siihen perään kaukkareita. Niitä tehdään nyt ihan läheltä, koska tuo seisominen on siinä uusi juttu. Vielä tarvii kädellä apuja rinnan alta nousemiseen, mutta teknisesti siirtymät on makeita. Pysyy siis hyvin paikoillaan. Aika pian varmaan oppii tuon seisomisen pienemmällä avulla, koska ei ihan hurjasti diggaa tuota kädellä auttamista...

 

Tuossa viime viikon aikana kypsyttelin yhtä ajatusta… Että josko tuon Nickyn kanssa kuitenkin otettaisiin tokossa tavoitteeksi TVA. Voi olla, että tavoittelen kuuta taivaalta, mutta onhan tässä aikaakin, jos molemmat pysytään terveinä. Motivaatio on nyt kova molemmilla ja ylempien luokkien liikkeiden treenaus SUPERkivaa. Tämä päätös tarkoittaa myös sitä, että voi-voi luokkaa ei hingata koulariin asti, vaan siirrytään heti ekasta 1-tuloksesta, jos sellainen saadaan. Kattotaas kuinka meidän käy ;o)