Tähän astisen kesän kuumin päivä ja ei kun näyttelyyn. Onneksi isä ystävällisesti antoi ilmastoidun autonsa käyttöön, kun tuossa omassa ilmastointi on tasan avattujen ikkunoiden varassa ;o) Kerittiin Poriin aamulla kahdeksan pintaan ja jo silloin oli ihan älyttömän kuuma. Näyttelypaikkana toimi ravirata, josta varjoa oli turha etsiä eikä edes tuulen virettä käynyt. Onneksi olen joskus ostanut alennuskorista rantateltan nimellä kulkevan pienen katoksen. Sinne sai sentään poikien häkit varjoon. Kuva otettu koekokoomisen yhteydessä kotipihalla, kun testattiin viritystä Nickyn kanssa.

Näyttelyssä oli myös Nickyn poika Hero (My Yanquis Dark Hero) nuorissa uroissa. Tällä kertaa Hero sai tulokseksi H:n korvan takia. Toinen korva (sama kuin Nickyllä...) on kovasti kevyt ja toinen taas liki raskas. Ero on sen verran huomattava, että tämä tuomari päätti siitä rankoa, vaikka arvostelu muuten oli oikein hyvä. Hero menee vielä huomenna Turkuun näytille ja jää sitten kasvattelemaan uutta turkkia ja hoitamaan korvaa paremmalla taitteelle.

Valiouroksissa oli tänään 5 koiraa paikalla. 2 soopelia ja 3 merleä. Niin vai merlet voittivat jälleen (sijat 1,2 ja 4) Nicky oli se viides, mutta sai kuitenkin erinomaisen ja myös arvostelu oli erinomainen :o) Olen oikein tyytyväinen. Hieman helle teki tuskastuttavan kehässä olosta, kun siellä piti seistä koko luokan ajan ja me kun ollaan viimisenä, niin siinä tovi saatiin seisoskella. Sainpa siinä samalla taas ihmetellä viereisen kehän touhuja. En ole koskaan ymmärtänyt sakemannien erinomaista kehän ulkopuolelta esittämistä. Nyt ei päässyt juoksemaan kuin kahdella sivulla, niin ääntä käytettiin sitten senkin edestä. Eikö olisi helpompi opettaa koira esiintymään esittäjänsä kanssa kuin opettaa joku juoksemaan ja huutamaan kuin mielipuoli kehän ulkopuolella... Nicky haukkuen kommentoi myös tuota hulluutta ja oli HIEMAN ongelmia saada se seisomaan muu kuin pylly kohti tuomaripöytää, kun vieressä kerran oli tuollainen show menossa ;o)

Erinomaisesta sai myös pikkuriikkisen ruusukkeen. Se on jotenkin suloinen miniatyyriversio. Täydellinen kopio isosta ruusukkeesta, mutta korkeutta vain noin 10 cm. Ihan hauska ylläri. Kuumuuden takia pakattiin tavarat heti urosten loputtua ja lähdettiin ajamaan kotiin. Mukava näyttelypäivä sinäänsä, että oltiin kotona jo yhden pintaan, vaikka Porissa asti käytiin :o)

Samin syntymäpäivän kunniaksi mentiin ulos syömään. Meillä ei sitä todellakaan paljon harrasteta. Meidän "ulkona syöminen" tarkoittaa yleensä pitkän näyttelypäivän päätteeksi kebabin tai vastaavan hakemista kotimatkalla. Nyt kuitenkin mentiin ravintolaan ja mikäs siellä oli terassilla aurinkovarjon katveessa syödessä :o)

Olin vielä niin reipas, että iltasella ajoin pesemään muutaman maton. Olen sitä urakkaa tässä pikku hiljaa vienyt eteenpäin ja tänään luulin jo olleen viimeisten kyseessä, kunnes yhtäkkiä muistin jemmanneeni pari isoa mattoa likaisena alapohjaan. Huoh... Kai nekin on sieltä kaivettava ja pesuun vielä kiikutettava. Tosin olen jo oppinut millaiset matot on mahdollisimman helpot koiraperheessä ja nuo on äkkiä kuurattu. Josko vaikka huomenna iskisi inspiraatio.