Jos menee viikot muutenkin nopeaan, niin lomalla päivät kuluu vielä kymmenen kertaa nopsempaan… Sinne se taas talviloma vilahti, mutta onneksi keli oli suotuisa ja loma muutenkin onnistunut. Ja saa tässä vielä sentään viikonlopun verran naatiskella vapaasta 
Maanantaina aamusta aloitettiin loma fiilistelemällä Jackyn ja Jaffin kanssa mukavan puuhastelun parissa 
Joku aika sitten Hunnarilla lenkkeillessä päätettiin, että lomalla otetaan liukurit mukaan ja mennään kunnolla laskemaan mäkeä. Tämä päätettiin toteuttaa heti maanantaina iltapäivästä. Paremmin ei päivää olisi voinut valitakaan. Hienompaa talvikeliä ei olisi ollut mahdollista olla. Koirat oli tietty mukana, joten rämmittiin mäen takapuolelle, jotta saatiin olla ihan keskenämme. Aurinko paistoi täysin pilvettömältä taivaalta ja lämmittikin melkoisesti 
Mäenlaskun jälkeen nautiskeltiin vielä ”ansaitusti” munkkia ja pillimehua 
Joku aika sitten Hunnarilla lenkkeillessä päätettiin, että lomalla otetaan liukurit mukaan ja mennään kunnolla laskemaan mäkeä. Tämä päätettiin toteuttaa heti maanantaina iltapäivästä. Paremmin ei päivää olisi voinut valitakaan. Hienompaa talvikeliä ei olisi ollut mahdollista olla. Koirat oli tietty mukana, joten rämmittiin mäen takapuolelle, jotta saatiin olla ihan keskenämme. Aurinko paistoi täysin pilvettömältä taivaalta ja lämmittikin melkoisesti Mäenlaskun jälkeen nautiskeltiin vielä ”ansaitusti” munkkia ja pillimehua Pappakoira nautiskelee auringosta 
Ilmeet kertonevat, kuinka kivaa oli
Vauhti vaan kasvoi niin kovaksi, että pakko oli jaloilla jarrata, kun alkoi pelottaa…
Tällanen lumikenkämies ilmestyi jossakin vaiheessa koirien kummastukseksi keskeltä metsää.
Jackylla ei paljon jalat maata koskettaneet mäkeä ees sun taas juostessa.
Mäenlaskukaverit
Kiitos Anja päivän puuhista!
Tiistaina vein jo aamusta Ricon porukoille. Matkalla otettiin Jackyn kanssa Anja & koirat kyytiin ja ajettiin Kokemäelle. Siellä tarkemmin Dispiritos-kenneliin katsomaan 3 pentueellista eli 19 colliepentua ikäväliltä 3-5 viikkoa. Voi apua mitä söpöliinejä Siinä vierähti hetki jos toinen pentuja paapoessa ja mukavia jutellessa. Kiitos kovasti Sanna ja Anni, kun saatiin tulla vierailulle.
Siinä vierähti hetki jos toinen pentuja paapoessa ja mukavia jutellessa. Kiitos kovasti Sanna ja Anni, kun saatiin tulla vierailulle.Matka jatkui Sastamalaan Päivin luo. Siellä koirat saivat laatuseuraa Päivin sinisistä tytöistä. Ikkunoiden ohi vilahteli sinistä ja ruskeaa, kun koirat painoivat menemään. Pieni lumisade osui juuri siihen kohtaan, joten kuvia ei tarvinnut enempiä räpsiä.
Jacky pusuttelee Onsen kanssa
Viiden koiran verran sinistä ja ruskeaa
Tulipahan päivän aikana melkoinen lenkki ajettua, mutta ihan mahtavaa oli jutustaa collieihmisten kanssa. Kiitos Päiville teehetkestä ja Anjalle matkaseurasta
Keskiviikkona mentiin jälleen Hunnarille, mutta nyt ihan vaan lenkille Loten ja perhosten seurassa. Olen jo jonkun aikaa haaveillut saavani Danielista lumisen juoksukuvan. Nyt keli oli sen suhteen suotuisa, joten ei kun räpsimään. Tässä tulos
Jäin vielä lenkin jälkeen kuvaamaan omia koiria.
Kova on kiirus vielä jonnekin 12-vuotiaallakin
Jacky, mun rakas linssilude
Kiitos Lotte lenkkiseurasta!
Hetken huilin jälkeen lähdin Jackyn kanssa tarpomaan kohti Tammelaa. Anoppilaan mentiin kyläilemään ja Sami & Rico nappasivat meidät matkalta kyytiin. Kyllä huomasi taas selkeästi ilman viilentymisestä auringon laskemisen. Siinä on kyllä kirjaimellisesti ero kuin yöllä ja päivällä.
Eilen lähdettiin jo aamupäivällä kohti Saloa ja Halikkoa. Käytiin vähän shoppailemassa, mun tädin luona kyläilemässä ja koirien kanssa Piiran luona. Rico käsiteltiin ensin ja oli ”odotetusti” saanut vähän iskua taannoisesta äksidentistä autoon hyppäämisen yhteydessä 
Ei kuitenkaan mitään kovin pahaa ja antoi käsitellä itsensä hyvin. Jacky sitten seuraavana ja JIPPII! Ekan kerran ikinä sillä ei ollut mitään mainittavaa missään. Ei mitään lukkoja, ei mitään vinouksia, vain pientä normaalia nuoren liikkuvaisen koiran lihaskireyttä. Ai että olen tyytyväinen
Ei kuitenkaan mitään kovin pahaa ja antoi käsitellä itsensä hyvin. Jacky sitten seuraavana ja JIPPII! Ekan kerran ikinä sillä ei ollut mitään mainittavaa missään. Ei mitään lukkoja, ei mitään vinouksia, vain pientä normaalia nuoren liikkuvaisen koiran lihaskireyttä. Ai että olen tyytyväinen Tämä päivä onkin tässä mennyt likimain kotosalla kauppareissun ja kotihommien parissa. Iltapäivällä kävin tosin kuvaamassa Ullan norwichinterrieripoikia Sakua ja Eikkaa. Voi miten ihanat nuo pojat ovatkaan
Omat pojat oli mukana myös ja menin kuvauksen jälkeen niiden kanssa lenkille Paavolan suunnalla sekä treenattiin vähän Jackyn kanssa. Tänään meillä teemana pysähtymiset eli seuraamisen pysähdys perusasentoon ja liikkeestä seisominen ja maahanmeno. Seuraamisen perusasento oli vähän hukassa, kun on nyt enemmän saanut palkkaa itse seuraamisesta. Löydettiin se kuitenkin aika hyvin takaisin 
Liikkeestä pysähtymiset hyviä eikä sekoittanut kertaakaan, vaikka otin seisomista ja maahanmenoa satunnaisesti sekaisin. Niin ja yksi luoksetulo otettiin myös ihan kokonaisena liikkeenä ja se oli tooooosi pro. Olipas kiva tokottaa innokkaan tokokaverin kanssa
Liikkeestä pysähtymiset hyviä eikä sekoittanut kertaakaan, vaikka otin seisomista ja maahanmenoa satunnaisesti sekaisin. Niin ja yksi luoksetulo otettiin myös ihan kokonaisena liikkeenä ja se oli tooooosi pro. Olipas kiva tokottaa innokkaan tokokaverin kanssa Illalla ajeltiin vielä Jackyn kanssa Anjan luo. Anja kun oli luvannut viedä nuo ipanat ravilenkille. Me käveltiin Jessen kanssa pienempi lenkki sillä aikaa ja Jessen kanssakin tokoteltiin. Eipä ollut Jacky enää paljonkaan ihmetellyt mun perään vaan molemmat olivat juosseet oikein nätisti rinnatusten . Sen verran pitkä ravi vaan on noilla sisaruksilla, että siinä saa Anja tosissaan laittaa tossua toisen eteen
Loppuillan olenkin sitten notkunut koneella valokuvista varmuuskopsuja tallentaen. Kuvia kun on taas ihan vähän kertynyt… Nyt kai pitäisi lähteä poikien kanssa iltapissalle
