Ei kyllä yhtään haittais, jos kaikki viikot menis näin, että 3 päivää töissä ja sitten 4 vapaata...
Pesin viikonloppuna narupalloja ym ulkona likaantuneita leluja ja laitoin ne pyykkitelineelle roikkumaan. Maanantaina sain hyvät naurut, kun seurasin Jackyn puuhasteluja. Pongasi pallot narulla ja alkoi miettiä, miten sen sieltä saisi. Aikansa teki ihme pomppuloikkia ja sitten vihdoin sai pallosta otteen, niin että se tippui. No siitä tietysti piti säikähtää ja sivuilleen vilkuillen luikkia pakoon. Tässä vaiheessa aloin nauramaan jo ääneen ja siitäkös karhu riemastui. Kävi pallon kimppuun raivolla ja teki kunnon tapporavistukset ja sitten miljoonaa pallo suussa ympäri pihaa. Tuo on yksi ominaisuus, mistä kovasti Jaskyssa tykkään, kun on niin kekseliäs ja yritteliäs 
Taas oli myös mein DogiTiimin tokoilta. Siellä me vesisateessa tokoteltiin... Ensin aloitettiin idarilla. Jacky teki loistavaa seuraamista 
Pysähdyksissä tarvii vielä vähän apuja, mutta nekin avustettuna hyviä. Seisomaan pysähtyy terävästi, mutta ottaa helposti yhden askeleen vielä eteenpäin, joten sen kanssa pitää olla nyt tarkkana. Kulmamerkit sitä eivät haitanneet millään lailla.
Pysähdyksissä tarvii vielä vähän apuja, mutta nekin avustettuna hyviä. Seisomaan pysähtyy terävästi, mutta ottaa helposti yhden askeleen vielä eteenpäin, joten sen kanssa pitää olla nyt tarkkana. Kulmamerkit sitä eivät haitanneet millään lailla. Tämän jälkeen otettiin ruutu merkiltä ja ylämäkeen. Se olikin yllättävän haastava. Jacky ei meinannut millään hahmottaa, missä se ruutu on. Sitten teki myös ihan oudon tempauksen. Skannattiin ruutua yhdessä jo kauempaa. Sieltä huomasi sen hyvin ja sitten merkiltäkin katsoi itse heti ruutuun. Mutta sitten. Käskystä lähti ihan muualle??? Otin uudestaan merkille ja sitten saatiin jo onnistunut suoritus aikaan. Liekö sitten vaan epävarmuutta tuo ihan ylimääräinen kierros. Lisää ruututreeniäkin siis Loppuun otettiin vielä luoksepäästävyys ja paikallamakuu. Luoksepäästävyys meni hyvin ja pysyi ihan paikallaan. Paikallamakuu tehtiin märällä asfaltilla ja siitä pääsi nouseen pariin kertaan. Välipalkalla saatiin siihenkin ihan kelpo suoritus aikaan. Tiesinkin toki jo etukäteen, että märkä maa on taatusti hankala... Kivat treenit vesisateesta huolimatta Kiitos Anu jälleen!
Loppuun otettiin vielä luoksepäästävyys ja paikallamakuu. Luoksepäästävyys meni hyvin ja pysyi ihan paikallaan. Paikallamakuu tehtiin märällä asfaltilla ja siitä pääsi nouseen pariin kertaan. Välipalkalla saatiin siihenkin ihan kelpo suoritus aikaan. Tiesinkin toki jo etukäteen, että märkä maa on taatusti hankala... Kivat treenit vesisateesta huolimatta Kiitos Anu jälleen!Treenien jälkeen kävin hakemassa Ricon kyytiin ja mentiin anopille. Sami sinne oli jo polkenut fillarilla. Tällä kertaa Jackylla oli mukana guzi ja nyt opetti anopin pelaamaan tämän satunnaisesti pomppivan molopään kanssa 
Siitä parempi kuin pallo, ettei kierinyt niin helposti sohvan alle... Jacky sitä sitten kyllä vähän tuunasikin ja puri toisen jalan irti. Nooh nyt se pomppii vielä satunnaisemmin Siinäpä se ilta sitten taas menikin. Kotona käytiin vielä pienellä iltalenkillä ja sitten nukkumaan.
Siitä parempi kuin pallo, ettei kierinyt niin helposti sohvan alle... Jacky sitä sitten kyllä vähän tuunasikin ja puri toisen jalan irti. Nooh nyt se pomppii vielä satunnaisemmin Siinäpä se ilta sitten taas menikin. Kotona käytiin vielä pienellä iltalenkillä ja sitten nukkumaan.Tiistaina tein vaan ihan pienen lenkin kotonurkissa, kun lähdettiin Anskun töiden jälkeen Riihivalkamaan kunnon lenkille. Samalla juhlistettiin Lucaksen 8-vuotissynttäreitä. Onnea vielä tätäkin kautta mahtavalle Piänelle Miehelle 
Kaupan kautta tulin kotiin ja ilta meni ompelukoneen ääressä. Toin äitiltä koneen lainaan jo viikko sitten ja eilen ehdin lopulta tehdä vaatteiden korjaukset. Ärsyttäviä pieniä saumojen pettämisiä ym. Ei mitenkään mun mielihommaa, mutta tulipa tehtyä ennen kuin hajoavat kokonaan.
Kaupan kautta tulin kotiin ja ilta meni ompelukoneen ääressä. Toin äitiltä koneen lainaan jo viikko sitten ja eilen ehdin lopulta tehdä vaatteiden korjaukset. Ärsyttäviä pieniä saumojen pettämisiä ym. Ei mitenkään mun mielihommaa, mutta tulipa tehtyä ennen kuin hajoavat kokonaan.Eilen olikin sitten melkoinen kiirus koko päivän. Töistä kotiin, koirat lenkille ja takaisin töihin palaveriin. Palaverista suoraan kentälle siirtämään aksaesteitä huomisia kisoja varten. Voi mitä luksusta olisi, kun kisat voitaisiin pitää omalla kentällä. Jokseenkin kurjaa hommaa pakata esteet varastosta kahteen peräkärryyn. Saa miettiä ja pohtia, miten ne saa mahtumaan ja ollan myös varovainen, etteivät kovasti kolhiinnu. Sitten kisojen jälkeen sama taas toiseen suuntaan. Plääh! Onneksi PuKo ei järjestä kuin kahdet aksakisat vuodessa...
Esteiden siirron jälkeen lähdettiin Anskun kanssa taas mäkitreeniin. Jalat ei ole vielä kunnolla teentyneet edellisestä, mutta pitihän se kokeilla, että paranevatko sillä, millä ovat kipeäksikin tulleet Kiipeilyn jälkeen jatkettiin lenkkiä jälleen toiselle montulle, jossa koirat saivat viilettää yllin kyllin. Nyt vaan tultiin hiukan järkevämpää reittiä pois. Vielä on hyvä hyödyntää kodin lähellä oleva pelto läpikulkuun, kunnes siihen kasvaa piiiitkä hoitamaton heinikko ja vähän ohdakkeita sekaan... Ei muuten tarvinnut unta kauaa odotella, kunhan sänkyyn asti ehtii.
Kiipeilyn jälkeen jatkettiin lenkkiä jälleen toiselle montulle, jossa koirat saivat viilettää yllin kyllin. Nyt vaan tultiin hiukan järkevämpää reittiä pois. Vielä on hyvä hyödyntää kodin lähellä oleva pelto läpikulkuun, kunnes siihen kasvaa piiiitkä hoitamaton heinikko ja vähän ohdakkeita sekaan... Ei muuten tarvinnut unta kauaa odotella, kunhan sänkyyn asti ehtii.