Jo alkuvuodesta, heti kesälomien ajankohdan selvittyä töissä, varattiin mökki Vuokatista ajalle 2.-5.8. Mökissä oli petipaikat 7 hengelle, joten pyydettiin äiti ja isä messiin. Päästiin siinä samalla kätevästi ilmastoidulla diesel-autolla  Maanantaina klo 6 aikaan aamulla lähdettiin matkaan ja perillä Vuokatissa oltiin noin klo 14.30 aikaan.

Iltasella käytiin heti ihastelemassa maisemia Vuokatin vaaran laella.

 
Samilla oli maastofillari matkassa ja kävi sillä lenkeillä joka päivä.
 
Tämän kuvan Sami otti itse kännykän kameralla jossakin metsäreitillä kameran itselaukaisimen avulla. Vain yksi kuva oli kuulemma mennyt pieleen ja tullut kannonnokasta 
 
Tiistaille olin varannut jo etukäteen tutustumisen Vuokatti Husky –nimiseen paikkaan. Vaatimattomasti 85 koiraa oli meitä vastassa  Paikka oli erittäin siisti ja koirat hyvin hoidettuja. Päästiin siis ihan tarhoille katsomaan kaikkia koiruuksia. Tutustumiseen kuului myös ajelua Husky-mersulla. Siistiä! Tarhan lähimaastossa menee reilun ½ km reitti ja sitä päästiin Samin kanssa ajelemaan itsekin. Tosi hauska kokemus!
 
Iltalenkillä käytiin kiertämässä kaunis metsälampi ympäri. Sopiva lenkkipaikan valinta senkin puolesta, ettei muita ollut liikkeellä ja koirat saivat rauhassa juosta vapaana
 
Lenkin jälkeen lähdettiin vielä Samin kanssa katselemaan paikkoja ja osuttiin läheiselle leirintäalueelle juuri, kun sieltä oltiin lähettämässä kuumailmapalloa ilmaan. Jäätiin seuraamaan koko prosessi, kun saapuessamme paikalle oli pallo levitettynä vasta maahan.
 
Ajelun lopuksi kävin vielä vangitsemassa kauniin auringonlaskun kameraan läheisellä rannalla.
 
Keskiviikon aamulenkillä suunnattiin Katinkullan maisemiin. Vuokatti on kyllä ihan uskomattoman kaunis ja ennen kaikkea siisti paikka. Ihania vesielementtejä vaikka kuinka ja paljon joka puolella.
 
Iltapäivällä mentiin uudelleen kuljeksimaan Vuokatin vaaran huipulle ja pitihän siellä sitten räpsiä pojista urakalla poseerauksia
 
Jackyn mielestä tosin kepin kanssa riehuminen oli PALJON mukavampaa,
kuten ilmeestä näkee
 
Sami tähystämässä.
 
Vaaran laelta alas ajettaessa avautui hieno näkymä alas järvelle ja yllättävän hyvän kuvan sain siitäkin auton tuulilasin läpi otettua.
 
Rico nautiskeli mökin pihalla makoillen ne ajat, kun paikoillaan mökillä maltettiin pysyä.
 
Keskiviikkona iltasella Sami ja isä olivat varanneet liput Sotkamon ja Vimpelin väliseen pesäpallomatsiin. Lähdettiin kaikki matkaan ja meidän oli tarkoitus äitin kanssa kuluttaa pelin ajan aikaa pitkin poikin koirien kanssa kulkien. Näin teimmekin, kunnes raju ukkosmyräkkä keskeytti kaiken. Tämä kuva on otettu noin 5 min ennen kuin taivas repesi.
 
Hetken aikaa pelkäsin ihan tosissaan. Oltiin kävelemässä autolle takaisin jyrinän saattelemana ja satuin vilkaisemaan taakseni. Hiekka pyöri patsaana perässä ja tuli kohti kovaa vauhtia. Kaikenmaailman kauhukuvat viimeaikaisista trombeista ym kävi mielessä. Karjasin äitille, että nyt juostaan lujaa autolle. Onneksi matka ei ollut enää pitkä. Koirien mielestä moinen juoksupyrähdys oli toooosi kiva ja varsinkin Jacky hyppi ja riekku minkä kerkesi... Autoon kun päästiin, niin hetken aikaa tuuli kävi tosi kovin ja pyöritti hiekkaa sekä teki läheisellä järvellä melkoisia vaahtopäitä. Tyyntyi kuitenkin yhtä nopsaan kun alkoikin ja jäljellä jäi ihan tavallinen ukkosmyräkkä.
 
Jonkun verran aiemmin olin ehtinyt räpsäistä nämä kuvat.
 
Peli keskeytettiin ja lopulta pääsivät sen pelaamaan vasta torstaina. Se oli sitten jo meidän osalta myöhäistä, kun oltiin kotimatkalla. Tämä oli siis reissun ainoa epäkohta sään suhteen. Muuten oli oikein mukavaa aurinkoa ja pilvipoutaa sekä sopivan lämmintä
 
Torstaina Sami kävi vielä heittämässä aamulenkin fillarilla ja ennen puolta päivää lähdettiin köröttelemään takaisin kotiin. Matkalla vietettiin mukava tovi Kontiolahdella Höytiäisen rannalla tuttavaperheen mökillä.
Ihana matala ranta vaikka kuinka pitkälle. Siellä oli mukava vilvoitella
 
Kotona oltiin aika lailla väsyneinä vasta noin 22.30 aikaan. Lomareissut on aina niin mukavia, mutta mukava se on kotiinkin palata