Aamulla lähdin lenkille koirien kanssa lähes kukonlaulun aikaan. Rico oli vapaana ja kirosin, että kuinka voikin siihen aikaan pyhäaamuna olla joku muukin jo koiralenkillä. Nooh lähemmäksi päästyäni totesin sen Annariinaksi. Niinpä, kukapan muu siihen aikaan… Jotenkin oli vähän olo, että nyt on kyllä meikäläisellä jo hulluus huipussaan. Tykkään käydä koiranäyttelyissä juu, mutta että menen sinne ilman koiraa ja ”vääränä” päivänä… Annariina tuli nimittäin Fyran kanssa mua hakemaan ennen kahdeksaa ja lähdettiin ajamaan kohti Turun näyttelyä. Fyra siellä esitti itsensä hienosti ROP-pennuksi tiukalla tuomarilla ja vaikka tuomari tökkäsi mittatikulla ilkeästi kylkeen. Hyvä pikku-Fyra!

 

 

Kojut piti tietty kanssa kiertää, mutta aika vähän sain rahaa sentään palamaan. Pojille vähän herkkuja tuliaisiksi; koirille naudan mahaa ja luita sekä Samille jälleen kerran metrilakua.

 

Kun aikaisin lähtee liikkeelle, niin ehtii kotiinkin ajoissa. Laitoin nopsaan ruoan ja sitten lähdettiin Annariinan ja länderitrion kanssa täällä kotonurkissa lenkille. Forssassa kyllä riittää aurattuja ja hiekoitettuja pyöräteitä kilometritolkulla, mutta kun kerran on vihdoin sitä kauan kaivattua lunta, niin umpihankeen vaan. Hulluuta tämäkin? Lähes 1½  tuntia saatiin kulumaan hikipäässä pitkin hankia ja soramontun rinteitä kiipeillessä. Kiitos Ansku kivasta päivästä!

 

Illalla sain vielä aikaiseksi koirien tassutrimmin. Tassujen pohjissa on karvat päässeet kasvamaan luvattoman pitkiksi ja lumi tarttuu niihin ikävästi. Nyt on kynitty sen verran lyhyeksi kuin saksilla saa, joten toivottavasti auttaa. Myös kalat saavat nyt uiskennella puhtaassa vedessä, kun myös akvaariolle tehtiin pesu. Olipas ihan superkiva viikonloppu