Halusin Mickyn viedä luonnetestiin, kuten muutkin koirani ovat käyneet. Rico mielenkiinnosta ja Nicky & Jacky tullakseen muotovalioiksi. Mickyn osalta mentiin taas mielenkiinnon puolella, koska valiohan se jo on paimennustuloksella. Testipaikkana oli sama Raadelma Kaarinassa kuin Jackylla ja Jaffillakin. Tuomareina Sirpa Heilä ja Carita Koskinen. Tämä oli niiltä osin niin samoja olosuhteita kuin Jackyllä ja Jaffilla oli ja mihin on mahdollista nyt päästä, kun Sirkka Lempistä ei enää ole.

Ruovinpa tässä nyt vähän testiä omasta näkökulmastani auki, kun siellä mielestäni vähän kummallisia tulkintoja tuli esille. Micky leikki mun yllätykseksi myös tuomarin kanssa ihan kunnolla. Kelkan selvitti pienellä avulla, samoin haalari ja tynnyri ohitettiin uusintakävelyllä hienosti. Tynnyri hiukan kroppaa venyttäen, mutta nopeasti tuli läheltä katsomaan ja haistelemaan kuitenkin. Pimeässä sitten mut vietiin tooooosi kauas ja monen mutkan taakse. Micky tuli reippaasti 2/3 osaa matkasta, kunnes näki siinä tuomarin, jonka kanssa sisälle menin, mutta ei mua, joten hetken ihmeteltyään palasi takaisin ovelle ja jäi selkä oveen päin siihen istumaan ja kuulostelemaan, että missä se mutsi sitten mahtaa olla. Kutsumalla tuli iloisesti häntä heiluen, että ai sää olit kumminkin täällä. Tämän suorituksen takia kuulemma sekä taisteluhalu että toimintakyky meni miinukselle... Mulle tuo oli taas vähän toisenlainen käytös, kun on kyseessä koira, jota on pennusta asti jätetty milloin kenenkin käsiin tai jonnekin paikkaan hetkeksi yksin odottamaan eikä niissä ole ollut lupa hötkyillä.

Hyökkäykset oli Mickylle kova juttu. Niistä paineistui kovin, kun ei tuollainen koko maailmalle kiltti pieni lassiepoika voi ymmärtää, että miksi joku sitten hänellä haluaisi olla paha. Antoi hyökkääjän kuitenkin heti hyökkäyksen jälkeen koskea, mutta katsoi kuulemma epäilevästi ja tästä syystä myös luoksepäästävyys tippui aavistuksen pidättyväisen puolelle. Alkuhaastattelussa meni iloisesti ja oma-aloitteisesti rapsuteltavaksi, joten tulkinta oli tässä kohtaa mielestäni varsin ankara. Sitten se mun suurin yllätys. Laukausaltis??? Voi kun olisivat ampuneet vielä 1-2 laukausta lisää, niin olisivat tajunneet tuomaritkin, ettei kyse ollut niistä paukuista vaan vielä päällä olevasti paineistumisesta hyökkäyksen jälkeen. Veti siis remmissä jo ennen laukauksia ihan samalla lailla kuin niiden aikanakin. Ja kun voin ihan käsi sydämellä sanoa, että tuo koira ei ääniä pelkää. Se on Ricon lisäksi mun ihan kaikkein varmin ollut pennusta lähtien. Ja on sille ammuttukin eikä ole ollut ongelmia. Tiedän, että siksi ne laukaukset luonnetestissä viimiseksi on, kun halutaan testata niitä paineistuksen jälkeen. Juu ja Mickyllä oli tuossa kohtaa kyllä painetta joo, MUTTA ei paukuista johtuvaa, koska käytös oli samaa jo ennen niitä. No tämä +78 pistettä ja laukausaltis on tuomareiden arvio mun koirasta noin 30min perusteella ja itse sen sinne vein, että sikäli. Itse näen koirani kohta 4 vuoden jokapäiväisellä kokemuksella aika lailla toisenlaisena ja hyvä niin. Mun ihan paras Miikkis ♥

Muutama kuva, jotka joku paikallaolija otti mun kameralla.

IMG_7525.jpgIMG_7536.jpgIMG_7537.jpgIMG_7548.jpg

Micky on käynyt jälleen myös pari kertaa taas näyttelemässä. 24.7. oltiin Helsinkin kesänäyttelyssä, jossa colliet tuomaroi Johan Andersson Ruotsista. Micky oli hänelle kovasti mieleen ja tuloksena hienosti val ERI 1 SA PU 2. Niin se taitaa kauneus olla todellakin olla katsojan silmässä, kun edellinen "tuomio" oli EH erkkarissa. Micky tapasi tässä näyttelyssä myös ihanan ystävänsä Didin (Kangasvuokon Starships). Didi on Mickyä noin kuukauden vanhempi ja junnuina kiersivät yhdessä Balttiaa junnusertejä metsästäen. Rakveressa 2013 olivat ROP- & VSP-junnu ja tulivat yhdessä junnuvalioiksi. Nyt kumpikin on jo hyvän tovin esiintynyt valioluokassa.

Kuvat Tiia Turtola ja Hanna Grönqvist

IMG_6275.jpgMickyDidi.jpg

Upeaakin upeampi liikekuva Mickystä on Mika Mikkilän kamerasta.

IMG_7761.jpg

Viime sunnuntaina soi kello liki kukonlaulun aikaan. Mickyn kanssa haettiin Ilona & Oma kyytiin ja suunnattiin Poriin näyttelemään kansainväliseen näyttelyyn. Collieilla oli tuomarimuutos, jossa Unto Timonen vaihtui Kirsti Louheksi. En ole koskaan kummallakaan ollut, joten mitäpä siinä. Micky jälleen val ERI 1 SA PU 2 ja koska kyseessä oli kansainvälinen näyttely ja veteraani voitti urokset, niin Micky sai pokata myös CACIBin. Ihan mahtavaa! Oma oli myös hienosti schipperkeissä PN 4, joten aika mahti reissu meillä.

IMG_7565.jpg

Niin ja ollaan me poikien kanssa urakalla paimennettukin. Kolmena päivänä oltiin varikolla töissä partisten ja belgien järkkäämissä kokeissa. Rankkoja, mutta niin tosi siistejä päiviä. Lisäksi sain koetoimitsijaharjoittelut täyteen ja Kennelliiton hyväksynnän jälkeen olen myös perinteisten paimennuskokeiden osalta pätevöity koetoimitsija. Lisäksi on joukkoon mahtunut myös parit normi maanantaitreenit, jossa on ollut paljon herkkuja tarjolla meidän treeniporukan hienojen tulosten jäljiltä.

Vähän on taas tokoiluakin herätelty henkiin. Viime perjantaina Virpi ajeli Forssaan treenaamaan Martin ja Jussin kanssa. Saatiinkin oikein hyvät häiriötreenit aikaan Wahrenin puistossa. Olipa kiva treenata yhdessä ja tuhannet kiitokset oivasta vinkistä Mickyn tunnarin suhteen. Treenaamisen jälkeen käytiin syömässä Forssan keskustassa Ravintola Vispilässä ja en voi kuin suositella. Olipa äärettömän hyvää ruokaa. Kuusiston Tiinan tokokin oli taas ja siellä Mickyn kanssa tsekattiin ohjattua ja luoksetulon stoppia. Ohjatussa nyt menee hartaaseen pohdintaan, että opettaisinko tuomaan kapulan takakautta, kun suoraan sivulle tulleessaan jää niin kovin helposti vinoon. Luoksetulon stoppiin taas tuli ihan uutta näkökantaa siitä, että stoppi paranee, kun alkuvauhti kasvaa. Näin siinä jo muutaman toiston jälkeen kävikin. Kiitos Tiina jälleen. Myös Tiian kanssa ollaan pariin kertaan treenitty. Niiiiiin siistiä nämä mahdollisuudet saada välillä liikkuri ja muuta apua, kun kuitenkin suurimmaksi osaksi tulee yksikseen treenattua.