Lauantaina saapui Pukon kentälle mieluinen vieras opastamaan meitä agilityssä. Niina-Liina Linna voitti tänä vuonna maxi-luokan Suomenmestaruuden sekä Tornion SM-kisoissa että Nastolassa agirodun yhteydessä kisatuissa Finnish Open kisoissa sijoittuen siellä kolmella eri koiralla sijoille 1.; 2. ja 4.
 
Koirakot oli jaettu 4 koiran ryhmiin koon mukaan ja maxit aloittivat. Nicky keräsi kierroksia katselemalla autosta kahden ekan koirakon menoa. Tällä systeemillä saatiin aika hyvä vauhti aikaan treeneissäkin. Valssien ajoituksesta ja sujuvuudesta saatiin kehuja ja Nicky monesta muustakin jutusta, kun paikkailee ohjaajan mokia niin kiltisti... Nyt erityishuomion alle joutuu kepeille meno. Tukin siinä helposti Nickyn reitin olemalla itse edessä ja sitten Nicky koittaa aloittaa väärältä puolelta. Ja toinen on siinä se, että oikaisen kropan jo ennenkuin Nicky taipunut kakkosväliin ja siksi meinaa mennä välillä suoraa kolmos-väliin. Toinen hankaluus tuntuu ohjaajalle olevan putkeen vienti. Mun rintamasuunta on yleensä viistosti ohi putken eikä putken suuta kohti ja sitten vielä hätäilen liikaa, jolloin mun vauhti pysähtyy ja Nickyn sen takia myös.
 
Huoh... on aksa vaan niin vaikeeta. Vähän käy kyllä Nickyä sääliksi, kun on tällasen puujalkaisin käsillään propellien lailla viuhtovan ohjaajan saanut itselleen. Ansaitsisi paljon parempaa Päättämätön Mutta, mutta. Nokka pystyyn ja lisää treeniä. Ihan mielettömän hyviä vinkkejä saatiin roppakaupalla. Tykkäsin älyttömästi Niinun tyylistä kouluttaa Hymy Ihan mahtava tyyppi! Kiitos erinomaisesta opastuksesta ja Ullalle iso kiitos, kun kutsuit Niinun meitä opastamaan Hymy
 
Iltapäivällä kävin vielä Jackyn kanssa katsomassa medi-koirakoiden treeniä ja samalla Jacky pääsi leikkimään Fyran ja Nemon kanssa. Illemmalla lenkille pääsi mukaan vain isot pojat ja loppuilta menikin laittaessa Nickyä kuntoon näyttelyä varten.