Reilu 2,5 vuotta sitten, vain kuukausi Nickyn kuoleman jälkeen, päätimme Anjan kanssa, että Jaffi astutetaan ei seuraavaan, mutta sitä seuraavaan juoksuun. Tätä juoksua odotimme tulevaksi marras-joulukuussa 2011. No se tulikin sitten vasta kesäkuussa 2012. Usko meinasi loppua moneen kertaan, kun hännän alle kurkittiin ja tulkittiin Jackyn mielipidettä lenkeillä jne. Anja antoi mulle aika vapaat kädet uroksen valinnan suhteen ja monien ja taas monien pähkäilyjen jälkeen valinnaksi tuli Finn Arrow Jackpot Jerry. Mun pointti Edun käyttämiseen on sukutaulua vilkaisemalla varsin helppo ymmärtää Nimittäin Edun emän emä on Nickyn isän pentuesisko.
Juoksun alkaessa alkoi seuraava odottaminen, että koskako lähdetään Edua moikkaamaan Laukaaseen. Sen verran kuitenkin on tuota välimatkaa, että päädyttiin ottamaan progetesti torstaina, jotta saadaan tulos perjantaina ja tiedetään, miten viikonloppuna toimitaan. No eipä mennyt tämäkään sitten meidän tuurilla kuten Strömsössä... Posti hukkasi näytteen ja tulos saatiin vasta maanantaina... No yhtä kaikki Jaffi ja Edu tykkäsivät kovasti toisistaan ja hienosti kaksi ensikertalaista hoitivat 3 onnistunutta astutusta
Jaffi on viety autoon astuksen jälkeen ja Edu haikeana katsoo perään
Sitten alkoi seuraava odotus, että alkavatko siemenet itämään. Ultrassa käytiin 16.7. toteamassa, että kyllähän niitä penneleitä Jaffin masussa kasvaa. Siinä vaiheessa iskikin sitten jotenkin paniikki, että apua ne syntyy jo 4 viikon päästä
Eka lomaviikko menikin sitten kuinka sattuikaan, ODOTTAESSA Asustin poikien kanssa Anjalla ja vihdoin yöllä 16.8. alkoi tapahtua. Ensimmäinen pentu oli syystä tai toisesta ollut liian kauan matkalla ja syntyi kuolleena Tässä kohtaa alkoi itseltä hermo pettää, mutta onneksi on Ystäviä isolla Y:llä. Yöllä soitto Ruottisen Johannalle (Kiitos ihan miljoonasti tätäkin kautta!) ja hän oli 20 minuutissa paikalla. Ammattilaisen ottein homma hoitui loppuun ja niinpä aamuyöhön mennessä meillä tuhisi 4 reipasta pentua pentulaatikossa. Kaikki väriltään soopeleita, kuten olimme olettaneetkin. Joukossa 1 tyttö ja 3 poikaa
Kyllä ne unelmat vaan joskus käy toteen, kun tarpeeksi paljon jaksaa uskoa ja toivoa Lienee turha enää tässä kohtaa edes mainita, että lokakuun alussa joku pojista muuttaa meille
Eka lomaviikko menikin sitten kuinka sattuikaan, ODOTTAESSA Asustin poikien kanssa Anjalla ja vihdoin yöllä 16.8. alkoi tapahtua. Ensimmäinen pentu oli syystä tai toisesta ollut liian kauan matkalla ja syntyi kuolleena Tässä kohtaa alkoi itseltä hermo pettää, mutta onneksi on Ystäviä isolla Y:llä. Yöllä soitto Ruottisen Johannalle (Kiitos ihan miljoonasti tätäkin kautta!) ja hän oli 20 minuutissa paikalla. Ammattilaisen ottein homma hoitui loppuun ja niinpä aamuyöhön mennessä meillä tuhisi 4 reipasta pentua pentulaatikossa. Kaikki väriltään soopeleita, kuten olimme olettaneetkin. Joukossa 1 tyttö ja 3 poikaa
Kyllä ne unelmat vaan joskus käy toteen, kun tarpeeksi paljon jaksaa uskoa ja toivoa Lienee turha enää tässä kohtaa edes mainita, että lokakuun alussa joku pojista muuttaa meille
Ylpeä äitikoira ja vastasyntyneet pennut
Ja sitten noin 4,5 vrk:n ikäisinä
Kaikk yhes koos Vasemmalla tyttö ja siitä eteenpäin pojat kokojärjestyksessä.
Kuvasta voisi tulkita, että pienin on pieni, mutta ei suinkaan. Sisaruksiinsä nähden kyllä, mutta muuten varsin iso pentu sekin
Ja sitten noin 4,5 vrk:n ikäisinä
Kaikk yhes koos Vasemmalla tyttö ja siitä eteenpäin pojat kokojärjestyksessä.
Kuvasta voisi tulkita, että pienin on pieni, mutta ei suinkaan. Sisaruksiinsä nähden kyllä, mutta muuten varsin iso pentu sekin