Niin vaan meni niska/hartiat/olkapää samoin tein uudestaan ihan jumeksiin, kun edellinen lääkekuuri loppui 
Maanantain ja tiistaina aamupäivän kärvistelin kuitenkin töissä, mutta sitten oli pakko suunnata tohtorin pakeille. Melkomoinen tulehdus on päällänsä ja tuosta leikellystä olkapäästä lääkäri oli enemmänkin kauhuissaan. Se kun taas muljahtaa ”mukavasti” pois paikastaan, mutta muljahtaa onneksi myös takaisin ainakin toistaiseksi…
Liikkeestä pysähdys sille on ihan pala kakkua ja malttaa odottaa nätisti. Tähän mennessä me ollaan otettu luoksetulon stoppia vain kierron kautta, mutta nyt kokeiltiin ekan kerran ihan liikkeessä. Hyvin stoppas ja kerrankin mun heitto oli myös kohdillaan, joten nappasi niiltä sijoiltaan pallosta kopin ja jäi se suussakin vielä paikoilleen. VAU! Tämän jälkeen läpijuoksu suoraan leluun ja tuli hienosti himmaamatta 
Loppuun vielä luoksepäästävyys ja paikallaolo. Paikallaoloja täytyy nyt vaan alkaa tehdä paljon eri paikoissa, koska märkä ja osin loskainen maa oli selvästi epämukava. Kiitos Anu jälleen!
Onneksi mentiin lenkki niin päin, että koirat ehtivät puhdistua pellon ja metsän lumella. Kiitos Anja ja Jaffi Aikamoista tohinaa se on 8 pennun kanssa tuo lääkärissäkäynti… Tarkastuksen jälkeen käytiin vähän shoppailemassa sekä poikettiin Nickyn Siri-siskon luona päästämässä pennut vähän jaloittelemaan ja pissalle. Kiitos Päivi päivän piristämisestä Illalla käytiin vielä anoppilassa. Jacky jatkoi harjoituksia opettaa anopista oiva palloilukaveri 
Kovin alkaa sielläkin jo polut pehmitä, mutta koirat pysyivät vielä ihanan puhtaina. Iltapäivällä suuntasin uudestaan Paavolaan, tällä kertaa Anun ja koirien kanssa. Rico jäi tältä lenkiltä huilaamaan kotiin. Mukana oli sitä vastoin ekaa kertaa Anun uusin laumanjäsen pikku-Maya 
Aivan ihana neiti!
Tänään mentiin Anun kanssa jälleen Paavolaan samalla porukalla kuin eilen ja nyt Ricokin pääsi mukaan. Neulasia on pudonnut puista kai tonneittain ja samoin pieniä havun pätkiä. Niitä sitten Jacky tuo kotiin tonneittain housukarvoissaan… Sillä kun on tuo junnuturkki melkoisen muhkea ja sitä myötä kunnon pussihousut jalassa. Turkki on kyllä erittäin karkea ja hyvänlaatuinen, mutta märkänä nuo havut tykkäävät maata viistäviin housukarvoihin tulla mukaan, kun Jacky vielä rakastaa kierimistä siellä neulasten seassa. Kiitos Ansku ja Anu loppuviikon lenkityksistä!
