Taas nousin ylös Samin kellon soitosta, vaikka yöllä valvoinkin päänsäryn takia. Pienen aikaa ehdin aamulla puuhastella, kunnes lähdettiin Annariinan ja länderitrion kanssa kohti Elonkiertoa jo ennen klo 9. Lucas jätettiin tällä kertaa kotiin, koska pikku Fyralla alkoi juoksu lauantaina eikä viitsi suotta kuumentaa poikien tunteita keskenään, kun tulevat muuten niin hyvin juttuun.

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Pojat lähti autosta ensin ihan normaalisti, mutta sitten alkoi nenät käydä ja molemmat olivat ihan varmoja, että Duon se täytyy olla, joka tuoksuu. Ilmeet oli aika makeet, kun hiffasivat, että se tosiaan onkin Fyra. Silti piti vielä muutamaan kertaan käydä Duokin tarkistamassa. Fyra pieni ei ekasta juoksustaan ymmärrä yhtään mitään ja oli vaan hurjan onnellinen, kun sai Nickyn juoksemaan kanssaan oikein kunnolla :o) Fyra on suorastaan palvonut Nickyä ihan pienestä asti. Eipä tosin ollut Ricokaan enää nenä nyrpeänä moista pentua kohtaan. Pappa koitti käyttää montaa taktiikkaa, mutta pikkusen oli turhan ketterä tyttönen ;o)

 

Tehtiin ihana lenkki aamuhämärässä, lumisessa metsässä ja pelloilla, jonne kukaan ei ollut tallonut jälkiä ennen meitä. Valokuvaukselle olosuhteet kyllä aiheuttivat pikkiriikkisen haasteen… Tosiaan aamuhämärä ja muutenkin pilvinen sää, pieni lumisade ja vilkkaasti liikkuvat koirat à mission impossible ;o) Kiitos Annariina ihanasta aaton aaton lenkistä ja joululahjasta :o)

 

Länderitrio vauhdissa

Duo taas kameran nähdessään kiipesi kaikille kiville ja penkeille poseeraamaan :o)

Sen verran oli pakkasta ja tuulen tuiverrusta, että laitoin Ricolle takin päälle eilisen pesun jäljiltä.

Seuraa Ricon määrätietoista askellusta ;o) Noin sekunti kuvan oton jälkeen Fyra oli taas jo täydessä vauhdissa poikien ulottumattomissa :o)

Jihaa, juostaan!

Hellää ja herkkää?

Tässä nämä meidän jengin järjen jättiläiset ;o) Toinen kierii pitäen samalla ihme älämölöä ja toinen juoksee korvat sojossa hullun kiilto silmissä ympärillä. Juupa juu...

 

Lenkin jälkeen oli Nickyn vuoro "päästä" pesulle. Nyt mulla on kaksi aivan ihanan pöyheetä ja hyvälle tuoksuvaa koiraa puhtaassa kodissa :o)) Kaupassakin kävin pikemmin ja olin oikein yllättänyt, kuinka sujuvaan sieltä selvisin, vaikka parkkipaikka oli tupaten täynnä autoja. Iltapäivällä lumisateen loputtua jatkoin siivoomista. Nyt on koko huusholli puunattu ja puhtaat matot lattialla :o) Kinkkukin paistui päivän aikana ja Nicky kovasti tarkkana valvoi sen kuorruttamista. Ekan kinkkuleivänkin jo maistoin ja vallan mainioltahan tuo maistui :o) Aamulla onkin sitten mukava tehdä koirien kanssa pitkä aamulenkki ja sen jälkeen koristella kuusen perheen kuusi.