on tämä koiran kouluttaminen. Just vähän aikaa sitten hehkutin, kuinka toko-hyppy on nyt vihdoin sellainen kuin haluan. Sitä on otettu vaan harvakseltaan, jotta ei kävis mitään... Eilen otettiin sitä taas ja niin jumitti jälleen :o( Nousee käskystä, mutta on niiiiin epävarman näköinen ja vilkuilee mua. Toisella käskyllä meni yli sit kyllä. Sitte alkoi jo vihdoin tän hitaan hämäläiseukon päässäkin sentään raksuttaa. Nyt tiedän syyn, mutta en vielä miten se korjataan.

Nickyllä on välillä kausia, kun kokeilee, josko agilityssä saisi vähän varastaa lähdössä. Nyt on taas tällanen meneillään ja siinäpä se sitten. Agissa nyt yleensä eka este on hyppy ja sen taakse jätän painokkaasti odottamista hokien ja käyn palauttamassa, jos lähtee jne. Käsky on tokossa liki sama hyppäämiselle, joten nyt on kovasti epävarma, saako sitäkään suorittaa, kun mä jään kerran paikoilleni. Voi hemmetti! Toisaalta olen tyytyväinen, että vihdoin hokasin mistä on kyse, mutta mutta. Vetää himppasen kiireeksi korjailla tähän hätään, kun sunnuntaina on kisat. Sen teen mitä voin ja katotaan mihin se riittää. Onneksi avoimen luokan jälkeen hyppy muuttuu radikaalisti, kun mukaan tulee nouto. Tosin tällä hetkellä meille lähes katastrofaalinen yhdistelmä, kun molemmat tökkii :o(

Muuten meillä on treenit menneet viime päivinä ihan älyttömän hienosti. Jonkun verran on tullut kyllä haukkuakin taas mukaan, kun intoa on niin paljon. Nooh tuskin kisoissa niin paljon kuitenkaan intoilee. Seuraamisen hassuttelu siksakilla ym kuvioilla on tuonut siihen tosi paljon intoa ja tarkkuutta lisää. Tuppaa nykyään jopa edistämään :o) Nouto nyt on mikä on, mutta parempaan päin. Nyt lähtee ekalla käskyllä ja tuo epäröimättä joka kerta. Lähinnä vauhti puuttuu. Luoksetulon pysäytys on nyt uudella käsimerkillä parempi, vaikka vieläkin vähän hiippaa. Ennakointi on kuitenkin saatu pois. Kaukkarit on edelleen TOSI upeat ja liikkeestä seisominen ok uudella käskyllä. Liikkeestä maahan jää turhan usein seisomiseksi tai menee istumaan, mutta sekin on ihan mun syy. Kun sanon perusasennosta maahan käskyn, sanon sen ihan "normaalilla" äänellä, mutta liikkeestä maahan siihen tulee mukaan joku ihme murahdus maan alta. Nyt tarvii kait taas seistä peilin edessä ja hokea käskyä... Kumpihan tässä mahtaa oppia enemmän, koira vai ohjaaja ;o)