Lauantaina aloitettiin aamu muilla puuhilla Jackyn kanssa  ja sen jälkeen pihatöiden pariin. Sitten oltiin sovittu Anjan ja koirien kanssa lenkki Hunnarille. Melkein pari tuntia saatiin siellä vierähtämään pitkin poikin metsäpolkuja kulkiessa. Mäkikävelyt ja muut metsätreenailut tehtiin taas myös siinä samalla. Muutama kuvakin tarttui kameraan, vaikka iltaa kohti alkoi turhan hämärää jo ollakin.

Lenkin alkuposeeraus lammen rannalla

Jackyn paratiisi, kun erikokoisia keppejä on vaikka kuinka ja paljon

Vauhti päällä!

 Mun rakas pappakoira

Vuorikiipeilijät

Metsäilyn jälkeen mentiin vielä salille. Siellä törmäsin serkkuuni, jonka kanssa en ole ollut jutuissa piiiiitkään aikaan, vaikka tässä samoilla suunnilla asutaankin. Eipä tarvinnut illalla kauaa unta silmään hakea

Sunnuntaina vein Ricon matkalla porukoille ja sitten Anjan ja Jiit kyytiin. Turkuun jatkui matka ja siellä tokotuomari Tuija Seren järkkäämiin epävirallisiin tokokisoihin. Tosi kiva treenihalli seinäpeileineen  Eniten mietitytti Jackyn kohdalla, että kaatuuko seinät taas suht kapeassa hallissa päälle ja kuinka paljon nenä painuu haistelemaan mattopohjaa. Näistä molemmista selvittiin kuitenkin paremmin kuin oletin
 
Ensin paikallaolo, jossa Jacky ja Jaffi reunoilla ja kaksi vierasta koiraa välissä. Jacky tippui hyvin maahan ja jäi ihan levollisena. Aika pian Jafiin vieressä ollut koira lähti ihan täysillä omistajan luo ja melkein heti perään myös Jackyn vieressä ollut koira. Jacky ja Jaffi eivät olleet moisesta moksiskaan vaan jatkoivat rauhallista makaamista  Oven raosta näin Jackyn koko ajan ja ihan pienen hetken se nuuskutteli mattoa, mutta muuten oli ihan pro. Ai kun olen tyytyväinen
 
Pyysin saada olla ensimmäinen, koska se on se pahin paikka mun päälle. Ja oli se sitä taaskin  Seuraaminen oli hetkittäin ihan kamalaa ja Jacky käväisi taas kerran mun toisella puolellakin, kuten niissä seuraamisissa, jotka on menneet nollille ja joissa ollaan nimenomaan oltu ekoina. Anja sanoi mun kävelevän paljon hitaammin ja epävarmemmin kuin treeneissä. On se kumma, kun ei opi! Pysähdykset (palkkasin yhden) ja liikkeellelähdöt oli nyt ok ja joukossa oli myös tosi hyviä pätkiä, että kyllä treeni tulostakin on tuottanut
 
Liikkeestä maahanmenossa ei muuta ongelmaa kuin ettei noussut ekalla käskyllä perusasentoon. Luoksetulossa älyttömän hieno stoppi, mutta lopun tuli taas aika hitaasti ja jäi hetkeksi haistelemaan mattoa ennen perusasentoon tuloa. Liikkeessä seisomisessa hieno stoppi, mutta… Taas kääntyi mukana, kun olin jo kävellyt taakse  ja sitten otti perusasennon ennen käskyä. Tää on kyllä ihan ihme juttu, kun ei ikinä tee sitä treeneissä. Nyt tuli ainakin ilmi, että kävelen ohi tooosi kaukaa. Pitää nyt kiinnittää tähänkin sitten huomio. Todennäköistä kuitenkin on, että mun jännitys saa sen kisoissa esille. Tähän koitan nyt treenata myös sen, että pitää päänsä mahdollisimman kauan suunnattuna vasemmalle puolelleen.
 
Nouto ihan ok, mutta haisteli taas tullessaan. Tehtiin samassa kohdassa kuin luoksetulo. Kaukoissa jumitti pitkästä aikaa ekan nousun ja toisesta sitte palkkasin. Hyppy oli melkoisen laiskanpulskea ja kolautti kinttunsa mennen tullen. Istui myös tosi vinoon esteen ohi eli myös vartaloavulla autoin ottamaan hypyn takaisinpäin eikä itse asiassa kyllä muuta meinannutkaan kuin tulla hypäten takas. Saatiin ihan pisteitäkin, mutta niistä viis epiksissä. Paljon tärkeämpää oli saada kisamainen hallitreeni pätevässä valvonnassa hyvien kommenttien kera  Tykkäsin kovin!
 
Kotimatkalla pysähdyttiin syömään ja sitten vaan vaatteiden vaihto Anjan luona ja Elonkiertoon lenkille. Tehtiin taas pitkä peltolenkki sekä sen päälle paluumatkalla vielä metsän kautta takaisin. Siellä löydettiin muutama sopiva syvien lihasten treenipaikka, joita ei lähdetty vielä pitkän päivän päätteeksi testaamaan.
 
Kyllä vaan on syksy niin ihanaa aikaa silloin kun ei sada  Syksyinen metsä vetää puoleensä niin, ettei haluaisi millään lähteä pois. Tosi kiva viikonloppu takana  Kiitos Paljon Anja  & Jiit