Perjantaina Päivi kurvasi jälleen meidän pihalle. Nyt pakattiin molemmat pojat kyytiin ja huristeltiin satamaan, josta laivamatkan jälkeen ajeltiin vielä vajaa 200km Tarttoon. Jostain syystä unta ei juuri näkynyt ja niinpä oltiin aamulla jo kukonlaulun aikaan ylhäällä.

Tällasessa paikassa majoituttiin ja piti ottaa oikein lähikuva yläkerran asukkaiden ”jääkaapista” valomainoksen päällä.

Micky oli mukana myös ja ilmoitettukin, mutta en vienyt kehään, kun ei sillä olisi mitään saatavaa tuolta ollut. Säästellään loppua vähää turkkia vielä viikon päähän. Jackyyn panostettiin kaikki mahdollinen ja se kannatti. Tuloksena val ERI 1 SA PU1 CACIB VSP ja tätä myöten uusi kansainvälinen muotovalio C.I.B. Huh huh! Enpä olisi vuosi sitten heinäkuun lopulla ensimmäisen CACIBin jälkeen uskonut, että nyt jo ollaan tässä. Ajan täyttymisen jälkeen vain Ruotsin reissu oli "huti" ja heti sitten jo seuraavasta se napsahti. Tässä kohtaa en voi kuin kiittää Päiviä, jolla uskoa riitti Jackyyn paljon enemmän kuin mulla. Taitavasti veditte Jackyn kanssa koko vuoden läpi. Nyt on kyllä toisaalta aika tyhjäkin olo. Jacky on vasta 4,5-vuotias ja jää nyt sitten tavallaan näyttelyistä eläkkeelle. Varmaan jossain joskus käydään, mutta kun ei varsinaista saatavaa enää ole, kun erinäisten voittaja-tittelien perässä en jaksa reissata. No katotaan nyt mitä me keksitään, mutta kyllä Jacky sitten ainakin veteraaniluokassa palaa kehiin.

Jacky ja Päivi odottamassa vuoroaan.

CACIB VSP --> C.I.B. Suvituikun Jacky-Bear & CACIB ROP Gatefields My Goldmine,

tuomarina Johnny Andersson Ruotsista.

Näyttelypaikalla lähteissä nappasin Jackysta vielä kuvan. Kyllä on tuoreen CACIB-voittajan ja C.I.B:in hymy herkässä ♥

Näyttely oli 2-päiväinen, mutta koska saatiin haettavamme heti lauantaina, niin soitto satamaan ja saatiin siirrettyä varaus jo lauantain klo 16.30 laivaan. Ei muuta kuin kamppeet kasaan ja menoksi. C.I.B. lounaalla sentään ehdittiin poiketa meille suositellussa ruokapaikassa ja kyllä suosituksen arvoinen olikin. Tosi hieno paikka, ihan mahtavaa ruokaa, hyvä palvelu ja erittäin edullista. Kyseessä vanha ruutikellari.

Koitin ulkoapäin ottaa kuvan, mutta ei oikein onnistunut, kun autoja oli tiellä.

Syömisen jälkeen saatiinkin ajella suoraan satamaan. Kotona oltiin väsyneenä mutta onnellisena sitten jo heti klo 20 jälkeen. Ja voin sanoa, että nyt nukutti kyllä. Ei tarvinnut paljon nukkumattia odotella. Tänään olikin sitten kiva olla kotona ja huilata ja puuhata vähän kotihommia. Päivällä käytiin myös pitkästä aikaa Linikkalanpellon jengin kanssa lenkillä Saaressa. Micky ja Cinco ihan vähän purkivat energiaa juoksemiseen. Niiiiiiin onnellisen näköisinä kirmasivat pitkin metsää ja rantaa. Illalla kävin vielä syömässä kakkua Ilonan schipperke-pennun Oman kunniaksi. Olipas kaikin puolin mahtava viikonloppu.