Lauantaina käytiin heti aamusella viemässä Rico porukoille ja me muut suunnattiin kohti Lappeenrantaa. Rico on tämän 11 vuoden aikana ollut PALJON hoidossa porukoilla, mutta ei koskaan ennen yksin yökylässä. Hyvin oli pappa viihtynyt. No yllätys, kun kaiken saa, mitä pyytää ja vähän ylikin Helppo ja kiltti ja ihana hoidokki kuulemma. Sanoo ihmiset, jotka vielä silloin 11 vuotta sitten olivat kovasti koiran ottamista vastaan
Koko matkan satoi vettä, kunnes noin 50 km ennen Lappeenrantaa sade loppui ja jopa aurinko pilkisteli pilviverhon takaa Puolen päivän aikaan oltiin perillä ja shoppailtiin ensin jonniin aikaa sitten syömään. Hotellikin käytiin tsekkaamassa ja siitä Sami lähti fillaroimaan ja me Jackyn kanssa kyläilemään. Oltiin sovittu Marin (kennel Black Gary) kanssa, että laitetaan yhdessä Jacky heillä näyttelykuntoon. Ensin Jacky sai pihalla kosia tyttöjä ja tehdä tuttavuutta kissan kanssa. Siinä oli karhulla ihmettelemistä, kun kissa ei lähtenytkään karkuun, kuten nämä kotinurkkien kissat Olen saanut Marilta tässä vuosien varrella vaikka kuinka ja paljon kullanarvoisia neuvoja koirien suhteen. Ja taas tuli paljon lisää juttuja ja näkemällä tietty oppi vielä paremmin kuin pelkällä selostuksella. Kiitos Mari ihan miljoonasti, kun saatiin tulla käymään ja Jacky laittamaan kuntoon
Sami polki jossakin vaiheessa Marin luo myös, joten mentiin siitä sitten samalla vähän kiertelemään Lappeenrantaa autollakin, vaikka Sami oli jo pyörällä paikkaa tutuksi tehnytkin.
Sunnuntaina aamupalan jälkeen me lähdettiin Jackyn kanssa kohti jäähallia ja koiranäyttelyä ja Sami lähti kurvailemaan vähän pidemmän lenkin pyörällä. Colliet alkoivat vasta klo 11, joten ehdittiin hyvin purkaa Jackylta energiaa, kun ajoissa oltiin paikalla. Tuomari oli kiltti setä Portugalista, Rui Oliveira. Nimittäin lähes kaikki koirat olivat hänen silmissään ERInomaisia Merle ja tri olivat kuitenkin väreinä suosituimpia eikä soopeleita juuri edes luokkasijoilla nähty. Jackyllekin siis sileä ERI.
Pennuissa suoritti näyttelydebyytin Nickyn tyttö MustanQuun Aallonharja ollen luokassaan kolmas KP:n kera. Hyvä Assi! Tosi kiva oli nähdä tätä kaunista neitoa, joka himppasen on muuttunut siitä, kun hänet viimeksi olen livenä nähnyt 5,5 viikon ikäisenä Pitihän sitä kuvakin napata neidistä ekan rusetin kanssa Lisää sateessa otettuja kuvia Assin omalla sivulla.
Näyttelyn jälkeen lähdettiin samoin tein ajelemaan kotiinpäin ja matkalla poikettiin vain syömään. Jälleen saatiin lähes koko matka ajaa sateessa. Porukat toi Ricon illalla kotiin ja Jackyllapa olikin ollut aika lailla ikävä papparaista. Toki reissu ”yksin” teki Jackylle kovin hyvää. Siinä kun kohdattiin hotellissa monen moista lattiaa, kuljettiin hissillä moneen kertaan ja hotellin edustalla oli pyöröovi, jonka mukana piti kulkea ulos päästäkseen. Paljon siis uusia kokemuksia karhulle ja kyllä sitten illalla uni maittoikin Kiva reissu! Pieni irtiotto arkeen on aina paikallaan
Tänään lähdettiin Anskun ja jengin kanssa katsastamaan Latovainion lenkkimaaston tilanne. Aika lailla talvi (paljon märkää lunta…) siellä vielä olikin, mutta ihan yes kuitenkin. Koiratkin olisivat pysyneet muuten liki puhtaina, mutta Fyra ja Jacky muisti, että tämä on se viime kesän riehumesta ja menivät pientä mutarallia jo sulaneella, mutta märällä fillerisannalla… Eilen fiininä näyttelyssä ja tänään taas naturellina metsässä
Lenkin jälkeen ehdin pestä auton kotipihalla ennen Jackyn DogiTiimin tokokurssia. Tänään aiheena nouto ja ruutu. Jacky tykkää kapulasta kovin Hetkittäin meinaa kyllä vähän pureskella ja pitämistä pitää vielä treenata paljon. Palkan saamisella tahtoo olla niin hoppu, että räkäisee kapulan pois. Kerran kantoi sen myös laipasta, mutta muuten piti hyvällä koko suun otteella ja koko ajan noudossa oli se ILME
Ruutu aloitettiin turhan vaikealla pitkän tauon jälkeen. Anu vei Jackyn näkemättä pallon ruutuun eikä tuo oikein osannut skannata koko ruutua. Mentiin vähän lähemmäksi ja sitten olikin jo hyvä. Toisella kertaa sama juttu, joten lopuksi vietiin palkka yhdessä ja sai ampua siitä ruutuun. Se oli hieno ja siihen oli hyvä lopettaa tällä kertaa. Kumma homma muuten, ettei koira osaa treenaamatta… Taas on ohjaajalla peiliin katsomisen paikka
Huomenna sitten taas arkinen aherrus edessä. Kuinkahan sitä muistaa, että on tiistain eikä maanantai