Tänään piti olla meidän omatoimitokoilijoiden treenit, mutta erinäisten yhteensattumien takia porukka pieneni minuun ja Annariinaan. Niinpä me tehtiin muutos suunnitelmaan ja pakattiin koko Linikkalan pellon jengi autoihin ja ajettiin Elonkiertoon. Ekaa kertaa meillä oli koko 6 koiran lauma yhtaikaa matkassa eli meidän pojat ja Annariinan koko sakki.

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Rico toimi peränpitäjänä ja katseli vanhan herran arvokkuudella nuorison riehumista. Rico on kovin tarkka ollut aina siitä, ettei kukaan juokse/hypi päin eikä juokse liian läheltä ohi, joten viimeisenä kulkiessaan minimoi tämän, kun näkee kaikki edessään. Sinäänsä on kyllä hauska katsoa kuinka mahdottoman hyvin tulee toimeen tuollainen ”sekametelisoppa”; 3xländerinarttu, 2xcollieuros ja leijonauros, ikäjakaumaltaan 4,5kk-10v.

 

Koirilla oli mahdottoman hauskaa pelloilla ja metsässä riehuessaan ja me immeiset saatiin taas purettua kaikki jutut ajan tasalle :o) Sade vähän uhkaili matkalla, mutta kuivana vaan lenkki päästiin. Harmi tuo tulevan viikonlopun kellon siirto, koska sen jälkeen ei nämä lenkit ole enää arki-iltana mahdollisia pimeyden takia :o(

 

Kun kerran tokoillaksi tämä oli sovittu, niin lenkin jälkeen Annariina tuli vielä Lucaksen kanssa meidän pihalle treeneihin. Nicky oli siinä odotellessa ja tehnyt hyppynoutoa ja jestas, kun teki hyvin tänään ja tuli takaisinhypynkin nyt ilman mitään apuja. YES! Meidän pojat sai remmissä katsella, kun tein Lucaksen kanssa ja sekös poikia kismitti, kun tuollainen pieni leijona-miäs tulee mamman kanssa tekeen MEIDÄN pihalle ja syö vielä kaikki namitkin ;o)

 

Lucaksen kanssa tehtiin ensin luoksetulo ja jätkä oli niin innoissaan, että tärisi ja pärski, kun kävelin poispäin. Sieltä se tuli kuin pieni karvainen ohjus ja ihan oikeaan paikkaan. Seuraavaksi otettiin hyppy ja siitä saatiin turhat askeleet esteen takana pois, kun sanoin odota-käskyn vasta, kun lähdin itse kiertämään estettä. Liikkeestä seisominen tuottaa edelleen ongelmia, kun vähän tuppaa tepsuttamaan perässä. Seuraamisessa edelleen hankalinta on, kun ohjaaja hukkaa koiran… Siihen saatiin kuitenkin apuja, kun taisin vihdoin löytää sopivan kävelyrytmin ja palkkasin sormien välissä olevalla namilla. Tosi hyvältä näytti tänään Lucaksen kanssa :o) Jätkä kestää toistojakin uskomattoman hyvin ja se ilme ja se saparon vipatus :o)))

 

Nicky pääsi vielä tekemään liikkeestä seisomisen sekä pari suoraa luoksetuloa. Seisominen ok, mutta ekassa luoksetulossa jäi perusasennon vinoon. Toisella sekin hyvä. Rico oli koko tämän ajan katsellut muiden tekemistä ja kappas, kun meinasi papalta lähteä mopo vallan tassuista, kun pääsi tekemään ;o) Luoksetulon stoppi ei ensin onnistunut liiasta innosta johtuen, mutta seuraaminen oli ihan älyttömän makeeta. Kaukkareissa edisti ihan hurjasti nyt, joten ei jääty hinkkaamaan enempää.

 

Annariinalle suurkiitos lenkki- ja treeniseurasta! Tai mahdotonta se on edes kyllin kiittää, kun annat pientä miästä toko-lainaan :o))