Eilen aamusella käytiin viemässä Rico ”mummolaan” ja me muut jatkettiin matkaa Helsinkiin. Poikettiin ensin muutamaan pyöräliikkeeseen ja sitten Itäkeskukseen. Nopsaan kului aika ja sitten jo hyvissä ajoin siirryttiin lähellä Itäkeskusta olleelle aksakisapaikalle. Tää oli taas niitä kisoja, joiden takia tuli muutama kirosana jo ennen kuin oltiin edes kisapaikalla… Nimittäin sen takia kisoihin nimenomaan näihin kisoihin halusin, että tuomarina piti olla Salme Mujunen. No kappas kun se vaihtui Minna Räsäseen, jonka radalla juuri 2 viikkoa sitten oltiin. Taas piti olla aksarata ensin ja sitten hypäri. No kappas, kun pe iltana aika myöhään tuli sähköposti, että ekassa aikataulussa on virhe ja niinpä se vaihtui jälleen niin päin, että hypäri oli ensin  Nooh näille ei mitään voi, eikä auta muu kuin sopeutua.

Kisapaikka oli tosi kiva, vaikka vähän vainoharhainen olinkin, kun kisakirjeen lopussa oli maininta, että alueella on nähty kyykäärmeitä… Vähän mietin, miten Jackyn vireeseen on vaikuttanut päivän autossa kökkiminen, mutta eipä näyttänyt haittaavan tahtia  Ensin siis hyppyrata. Oikein siistiä menoa, kunnes kosahdettiin väärään päähän putkea. Täähän ei meidän menoa haitannut vaan jatkettiin ihan miljoonaan loppuun. Ekalta radalta siis HYL.

Sitten oli vuorossa aksarata. Melkoisen syherön oli tuomari taas kehittänyt. Ratamestari sieltä rataa mitatessaan huuteli, että varokaa ettei mene pää sekaisin, kun hänellä meinaa mennä ihan kävellessäkin... Tällä radalla meidän kohtaloksi koitui hyppy A:n jälkeen. Ohjasin Jackyn siitä ohi enkä jäänyt korjailemaan. Mentiin mielettömällä fiiliksellä rata loppuun ja kuuluttajakin hehkutti, että näin sen kuuluisi mennä, ettei koiralle kerrota virheen tapahtumisesta mitään, vaan jatketaan iloisesi kannustaen loppuun  Nyt pitää vaan ottaa tehotreeniin kohtisuorassa edelliseen esteeseen nähden olevat hypyt, että osaan ohjata ne selkeämmin. Näissä on meinaan tullut meille virheitä ennenkin. No mutta tuloksena tältäkin radalta siis HYL.

On tää aksa niin hassu laji! Tuloslistassa on meidän kohdalla tuplahylly eli äkkiseltään voisi ajatella, että meni ihan persilleen. No ei todellakaan! Olen ihan fiiliksissä vieläkin  Molemmat radat oli syheröisyydestään huolimatta Jackyn nopeimmat kisaradat tähän mennessä. Se oli tosi iloinen ja hyvällä asenteella koko ajan. Joskus vaan ero nollan ja hyllyn välillä on kuin veteen piirretty viiva ja siten myös tuplahylly voi olla ihan SUPERhyvä suoritus, jotain pientä fibaa lukuun ottamatta. Myös kisojen järjestäjistä jäi hyvä fiilis eli kaikin puolin hyvä reissu, vaikka alkujaan ei ihan siltä tuntunut
 
Tänään päätin viettää ihan kotipäivää. Puuhastelin kaikenmoista pientä ja koitin orientoitua huomiseen arjen alkamiseen. Kaikella on puolensa ja puolensa. Kotona on kiva olla ja 3 viikkoa meni taas hurjan nopsaan. Ei ole mitään aikataulua ja voi tulla ja mennä miten lystää. Mutta mutta… Toisaalta päiviin myös kaipaa selkeää rytmiä, jonka työ siihen tuo. Ehkä ideaali vaan olisi hieman lyhyemmät työpäivät, että aikaa iltaisin olisi hiukan enemmän. Niin ja sit se tärkein! Lomalla rahaa menee luvattoman paljon, joten senkin takia mars takaisin töihin tienaamaan ensi lomaksi taas tuhlattavaa
 
Ai niin! Tällasta puuhaa meillä oli tänään. Batman ilman viittaa?
 
Juu ei, kun Sami testaamassa elämänsä ekaa kertaa märkäpukua. Pyysi mut rantavahdiksi mukaan, kun epäili, ettei pääse moisesta makkarankuoresta itse pois  Tää puku oli vaan kokeilussa, mutta luulenpa tuollaisen meilläkin pian olevan…
 
Sami ja Jacky treenasivat myös vähän frisbeen kanssa. Jackylla on melkoisen selkärangassa pallon heitot eikä tahdo irrota tarpeeksi eteenpäin frisbeen kanssa. Kun siis palkkaan pallolla lyhyillä heitoilla. Pian se kuitenkin hokas ja tykkäsi kovin  Ilta alkoi jo hämärtyä, mutta pari lennokasta kuvaa silti näytteeksi.