Keskiviikkona oli palauteltu jalkoja, niin torstaina voikin taas kiipeillä ;o) Tällä kertaa tarvottiin Levin huipulle jalkaisin. Yöllä oli ollut ihan kunnon pakkanen ja aamullakin oli vielä muutama aste pakkasen puolella, kun heti klo 8 perästä lähdettiin liikkeelle. Alkumatka oli todella kapuamista, kun ruoho oli pakkashuurun takia liukasta. Alaspäin oli kanssa jokseenkin mielenkiintoista tulla. Tuntui, että varpaat tulee kengänkärjistä läpi ja reidet huusi apua. Melkoista hyytelöä oli jalat, kun autolle päästiin. Tämän kiipeilyn ehdottomasti rankempi osuus oli jyrkän rinteen alastulo kuin ylöspäin kiipeäminen.

Ensimmäiset kuvat räpsin aamuaurinkoisesta kylästä.

Männyllä ilmeisesti pienoisia vaikeuksia päättää kasvusuuntaansa.

Alaspäin kävellessä iski Nickylle hepuli. Mennä viiletti tuulispäänä ympäri tunturin rinnetta ja sitten vauhdista nappasi Samin hanskan ja sekös vasta kivaa oli :o)

Aurinko paistoi koko päivän ja ulkonahan sitä oli oltava nautiskelemassa. Iltapäivällä lähdettiin kiertämään ensin Pikkuporon lenkki, jonka varrella nimensa mukaisesti porojakin nähtiin. Muutenkin tällä reissulla oli poroja näkösällä paljon.

Pikkuporolenkin jälkeen mentiin vielä ihastelemaan maisemia Immel-järven ja Kätkä-tuntuin suuntaan. Tunturin rinteeseen on tehty maisemasilta, jota pitkin talvella kulkee latu.

 

Perjantai olikin sään puolesta täysin torstain vastakohta. Heti aamusta alkaen kovasti synkkää ja sateista. Sami lähti siitä huolimatta tekemään fillarilenkin ja mä jäin siivoilemaan mökkiä ja vähän jo pakkaamaankin. Iltapäivällä sade taukosi ja päästiin kuivana tarpomaan vielä ihan kunnon lenkki.

Sami maistoi tunturipuron vettä ja hyvää ja kylmää kuulemma oli :o)

 

Tähän kuvaan koitin vangita Nickyn juomassa, kun keikkui rannalla tippumisen rajamailla. Kamera kuitenkin häiritsi tai sitten on vaan niin tottunut, että kameraa kohti kuuluu katsoa ;o)

Vielä ajettiin kertaalleen myös kappaleen matkaa Levin huippua kohden. Pojat ottivat tunturin rinteellä pienen keppimatsin ja tällä kertaa Rico selvisi voittajaksi.

Kotimatka lauantaina taitettiin pilvipoutaisessa säässä. Ensimmäinen pysähdys oli Tornionjokilaaksossa.

Aivan upean mahtava loma kyllä oli :o) Tuskin meidän Lapin matkailu tähän jää, kyllä sitä sen verran on koukkuun jäänyt. Tänään oli eka päivä töissä, kun otettiin alkuviikko vielä vapaata "toipumiseen". Kyllä se arki niin ankaralta ihanan loman jälkeen tuntuu, mutta ehkä se loman lumous juuri siinä onkin, kun se on sen verran harvinaista herkkua.

Jossakin vaiheessa kokoan vielä kuvablogin erikseen kuvista, kun niitä taas muutama sata kertyi ja muitakin ihan kelpoisia tänne laitettujen lisäksi. Laitan linkin tännekin, kunhan saan sen jossain vaiheessa kasattua.