Perjantaina lähdettiin meidän Juhannusperinteen mukaisesti omaan perheen voimin kohti Tuorlaa ja TSAU:n järjestämiä agilitykisoja. Tuo on vaan niiiiiin kiva tapahtuma, että sinne on pakko päästä
Vain yksi vuosi on jäänyt väliin, kun ei ollut kisaavaa koiraa silloin. Tämä siis meidän ensimmäisen LUVA 2-luokassa. Lisäksi oltiin sijalla 3. Jackyn etenemä oli 3,74 m/s, joka lienee meidän ennätys. Meillä oli molemmilla kovin kivaa ja edettiin helposti. Omassa ohjauksessakaan en löydä muuta moitittavaa kuin oman vauhtini tyssäämisen toiselle putkelle eli rytmitys on väärä ja syö suotta Jackyn vauhtia myös.Lotte kuvasi molemmat radat. KIITOS! Ja tässä siis ensin hyppyrata.
Agilityrata oli Eija Berglundin käsialaa. Uusi tuomarituttavuus mulle. Tämäkin rata näytti kivalta, mutta aika mielenkiintoiselta. Se oli pitkä, puomia ei ollut ollenkaan, mutta A mentiin 3 kertaa, 2 suoraa putkea, hankalahko keppikulma ja pari suoran putken jälkeistä takaakiertoa. Ihan en ehtinyt miettiä rataan tutustumisessa tarpeeksi, mutta eipä siinä auttanut kuin menoksi niillä eväillä, mitä ehti…
Alku lähti ihan hyvin, vaikka Jackylta selvästi oli paras fiilis jo mennyt hypärillä. Ilmakin lämpeni koko ajan ja varmaan siinä iltapäivän tunteina hellerajaa hätyyteltiin. Takaakiertoonhan se sitten kosahti, KAKSI kertaa
Sama kohta kun mentiin radalla kahteen kertaan ja molemmat onnistuin sössimään. Aika taitavaa 
Jacky olisi siinä voinut lausua melkoisia ärräpäitä, kun näin iso ihminen seisoo suoraan koiran hyppylinjalla ja lähtee siitä ihan väärään aikaan liikkeelle 
Toki olen tiennyt, että takaakierrot on meille vaikeita, mutta että NÄIN vaikeita…No mutta Jacky selvitti keppikulman, otti molemmat hankalassa kulmassa olleet hypyt, teki tosi kivan keinun, kääntyi hyvin ja eteni ihan ok vauhdilla loppuun. Oikein hyvä siis tämäkin rata Jackyn osalta. Ohjaaja saa taas kävelle peilin eteen… Meille on ehdottomasti parempi kisoissa, että aksarata olis ensin, kun siihen me tarvitaan kaikki adrenaliini, kun kontaktit kuitenkin hidastaa matkan tekoa. Mutta käy se näinkin ja tosi tyytyväinen olen. Mahti fiilis jäi taas
Aksaradan video.
Ja mei ottamassa vastaan 3. palkintoa
Tässä vielä muutama Henri Luomalan otos.
Aika nuollen menee muurin.
Keskittymistä keinulla. Jacky tulee sen kivasti heti alkujaan etutassut kontaktin puolelle
ja odottaa siinä, että lauta ehtii kokonaan laskea.
Niin kaunis keli oli illallakin vielä, että päätettiin lähteä uimaan. Ihan yleiselle uimarannalle suunnattiin siinä toivossa, ettei siellä juuri muita Juhannusaattona ole. No eipä ollut kuin yksi lapsiperhe. Heiltä kävin kysymässä, että haittaako, jos tuon koiran toiseen päähän ranta ja koska ei haitannut, niin sinnepä sitten polskimaan Tässä vielä muutama Henri Luomalan otos.
Aika nuollen menee muurin.
Keskittymistä keinulla. Jacky tulee sen kivasti heti alkujaan etutassut kontaktin puolelle
ja odottaa siinä, että lauta ehtii kokonaan laskea.
On se Sami, vaikka ei juuri heti tunnistaisi
Jackynkin päätin viedä ihan kokonaan uimaan pelkän kahlaamisen sijasta. Ei se ihan iteksiin lähtenyt, mutta hyvin pienellä avulla kuitenkin ja ihan pitkää lenkkiä ui sen jälkeen.
Uimari-karhu
Siinä ilta-auringossa odoteltiin hetken aikaa Jackyn turkin kuivumista, joten oli hyvää aikaa räpsiä kuvia puolimärästä rantapojasta
Eilen puuhasin koko päivän pihalla. Rikkaruohojen kimpussa ja vihdoin sain myös terassit ja grillikatoksen pestyä oikein kunnolla. Iltapäivällä mentiin pitkästä aikaa Anjan ja koirien kanssa lenkille Riihivalkamaan ja siitä Saareen vesikävelemään. Kävi melkoinen tuuli ja vesi tuntui hurrrjan kylmälle. Niin vaan siitä huolimatta kävelyn lopuksi sinne Anjan kanssa pulahdettiin. Hyvältä se tuntui sillä hetkellä, mutta kyllä illalla oli tarpeen melkoisen pitkä kuuma suihku, kun tuntui, että ihan luita ja ytimiä myöten palelsi.
Tänään oli vähän synkempi keli, joten oli sisähommien vuoro. Taas mentiin Anjan kanssa iltapäivällä lenkille. Nyt Hunnarille ja pappakin pääsi mukaan. Taas tuli hyttyset ravittua… Illalla kävin vielä Jackyn kanssa sotkemassa pienen fillarilenkin.
Kivat vapaat, mutta tarviiko kaiken kivan aina loppua niin pian…
