Vuoden viimeisiä päiviä vietettiin kauniin talvisessa ja osin lumisateisessa pakkassäässä. Tiistaina mentiin heti mun töiden jälkeen Anjan ja Jaffin kanssa Elonkiertoon lenkille. Nuo kaksi J:tä painaa menemään pää kolmantena jalkana, mutta koskaan eivät osu edes vahingossa Ricoon. Niillä on ilmiömäinen kyky jostakin silmänurkasta kuitenkin nähdä, missä Rico menee ja pappaa kunnioitetaan asian kuuluvalla tavalla

Keskiviikkona tein tässä kotonurkissa lenkin ja sen jälkeen treenasin poikien kanssa pitkästä aikaa pihalla. Jacky häiriköi parhaansa mukaan Ricon tekemisiä, mutta hyvin pappa silti otti idarin asennot ja luoksetulon. Jackyn kanssa lähinnä leikittiin, kun on tuossa treenaamisessa ollut vähän luvattoman pitkä tauko. Leikin lomassa otettiin muutama rivakka sivulletulo sekä nopeita maahanmenoja. Esine-etsintää treenattiin mun umpihankeen heittämän tennarin avulla. Hyvin löytyi ja vähänkö Jacky oli onnellinen löydöstään  Siellä tuo sitten leikki tennarilla vielä pitkän aikaa yksinkin, kun mä jo tulin sisälle ja ikkunasta välillä katsoin.
 
Eilen lähdin töistä jo hyvissä ajoin, koska Ansku oli vapaalla ja oltiin sovittu, että mennään ennen varsinaisen paukkeen alkamista Saaren kansanpuistoon kunnon lenkille. Siellä me taas rämmittiin pitkän aikaa, mutta nyt oli tarpominen paljon helpompaa pakkaslumessa.
 
Kyllä luminen metsä vaan on kaunis
 
Fyran ja Jackyn mielestä oli 4 päivän sijasta ainakin vuosi aikaa, kun ovat viimeksi nähneet...
 
Ehkä tuo karhun ilme kertoo enemmän kuin tuhat sanaa...
Ja papallakin on vissiin kivaa, vaikka takki unohtuikin kotiin
 
 
Iltasella lähdettiin Samin ja koirien kanssa ajelemaan. Tehtiin ihan kunnon lenkki Salon, Turun ja Loimaan kautta. Mikäs siinä raketteja katsellessa samalla lämpimässä autossa. Matkalla käytiin pojat vielä pissattamassa Elonkierrossa ja ihan puolen yön Forssan raketit katseltiin kotona ikkunasta. Jacky niitä myös sohvalla ihastellen tähyili  Eipä tuo Jacky ole missään vaiheessa mitään ääniä pelännyt, mutta silti oli mahtavaa huomata, ettei myöskään tuollainen tunteja jatkuva räiskyvä sarjatuli aiheuta minkäänlaista ihmettelyä edes, vaikka onkin epävarma mörköikäinen junnu tällä hetkellä. Anjan kanssa olin myös yhteyksissä eikä myöskään Jaffi ollut reagoinut millään lailla. Loistavaa meidän J:t!
 
Tänä aamuna uusi vuosi alkoi erittäin kauniilla punertavalla auringonnousulla