Eilen meni aamupäivä sujuvasti siistiessä huushollia sen verran, että kehtasi ottaa illalla vieraita vastaan  Iltapäivällä lähdettiin Anskun kanssa Elonkiertoon. Mentiin lyhyempi mettälenkki, mutta sitten rämmittiin pellon poikki, jossa ei näy enää aavistustakaan siitä hienosta traktorin perälevyllä vedetystä baanasta. Jacky ja Fyra olivat ilmeisesti perjantaista vielä hiukan väsyneitä, koska meno oli tavallista rauhallisempaa. Tahtoo sanoa, että väliin mahtui tavallista enemmän raviaskelia laukan sijasta

Illalla meille tuli lapsuuden ystäväni perheensä kera kyläilemään. Perheen ekaluokkalainen poika on saanut pienempänä pari kertaa pahan peljätyksen koirien kanssa huolimattomien koiran omistajien takia ja pelkää ihan tosissaan  Jacky toimitti eilen sitten ”terapiakoiran” virkaa ja loistavasti virkansa hoitikin  Jacky tykkää lapsista kovin, mutta ei tungettele liikaa kuitenkaan ihan iholle asti vaan lähinnä hengailee siinä mukana ja huiskuttelee häntää.
 
Eilen otettin Jackyn rakastama tennispallo avuksi. Perheen keskimmäinen 4-vuotias ei pelkää, joten hänen kanssa ensin touhuttiin niin, että Jacky otti kopin pallosta ja vei sen pojalle takaisin. Jackyhan on siis pallon kanssa opetettu, että tiputtaa sen itse suustaan kämmenelle. Hetken aikaan tämä pelkäävä poika katseli touhua ja sen verran kivalta näytti, että loppuillasta uskalsi jo itsekin kutsua Jackyn tuomaan pallon suoraan hänen käteensä ja ekan kerran kyykistyi myös lattialle makaavan Jackyn viereen silittämään  Mun maailman ihanin karhu! Mä olen oikeesti ihan älyttömän ylpeä ja onnellinen  Tuon parempaa kokemusta ei pelkäävä lapsi voi saada  Jacky oli kyllä siinäkin hauska, kun koitti olla kovin tasapuolinen, että kaikki saa heittää hänelle palloa yhtä monta kertaa eikä voinut millään ymmärtää, että miksi ½-vuotias äitinsä sylissä istuva vauva ei heitä palloa, vaikka sen ihan syliin asti vie  Voi sen pienen vauvan ilmettä, kun hänelle tämä oli ensimmäinen koirakokemus kosketusetäisyydeltä ja sai sen pienen kätösensä upottaa pehmeään turkkiin. Naama loisti kuin Naantalin aurinko  Rankkaa oli terapiakoiran hommat, koska samoin tein vieraiden lähdettyä paineli Jacky nukkumaan.
 
Tänään oltiin sovittu pitkästä aikaa Anjan ja Jaffin kanssa treffit Elonkiertoon jo aamupäivällä. Jessen piti alun perin tulla mukaan ja Ricon jäädä kotiin, mutta koska Jesse oli pesun jäljiltä vielä kostea, niin otin Ricon kumminkin matkaan. Mentiin suunnilleen sama lenkki kuin eilen paitsi pellon osalta päästiin nyt moottorikelkan baanaa. Niin ihqut sisarukset  Ja Rico-pappaa ei voi olla nauramatta, kun kerjää Anjalta namia. Niillä on ihan oma juttunsa tohon. Rico menee jotenkin vaivihkaa Anjan luo ja napostelevat niin huomaamatta, ettei nämä kakarat edes aina huomaa mennä kerjuulle samalla. Hauska papparainen  Kuvia ei viikonlopun lenkeistä ole, koska edelleen oli niin kovin pilvistä. Kiitos Ystävät Rakkaat
 
Iltapäivällä olin katsomassa tällasia ihanuuksia  Ihana pennuntuoksu. Nämä ovat siis Divan & Zetan 5,5 viikon ikäiset pennelit, jotka ovat olleet viikon Anulla hoidossa. Yksi näistä on Maya-neiti, joka tulee 1½ viikon päästä äipän ja mummin riemuksi kokonaan  Pennut oli tarkoitus väsyttää ennen kuvausta, mutta homma kerkes vähän liian pitkälle ja pentujen mielestä makuukuvat on vähintään yhtä hyviä kuin istuen otetut
Kiitos Anu, kun sain tulla naperoita nuuskuttelemaan. Maya tosin taitaa jatkossakin "muutaman" kerran mun kameran linssin eteen eksyä
 
Illalla Sami meni vielä flowride-pyöräilyyn Kutomolle ja me poikien kanssa kyydissä niin, että käveltiin iltalenkkinä sieltä kotiin. Matkalla nähtiin Anskun äiti, joka oli tulossa hiihtämästä. Jacky ei ole ennen nähnyt hiihtäjää suksien kanssa noin, että olisi erottanut sukset. Ei voinut pieni koira ymmärtää, että ihmisellä voi olla niiiiiin pitkät jalat, kun suksen kärjet heilui jalkojen tahdissa. Niitä piti sentään moneen kertaan käydä ihmettelemässä. Kyllä vaan niin monta ihmeellistä asiaa vielä liki vuotiaan koiran maailmaankin löytyy  Olipas kiva viikonloppu! Nyt tartteis mennä nukkumaan, että jaksaa taas aamulla aloittaa uuden työviikon.