Lauantaina lähdettiin päivällä Loimaalle. Pari vuotta on ollut väliä, mutta sitä ennen Sami osallistui 3 vuonna peräkkäin Loimaan keskustan alueella juostavaan Saviholkkään. Mun tehtäviin kuuluu jakaa Suvi-Illan mainoksia ja olla koirien kanssa kannustajana ja valokuvaajana.
Näistä tapahtumista jaetaan yleensä osanottomitali, mutta täältä saa aina pienen savitontun  Näin hauskoja veitikoita löytyy meiltä jo.
 
Pirun kylmä tuuli kävi, mutta silti korkattiin grillikausi tältä vuodelta, kun tultiin takaisin kotiin. Vähän treenasin Jackyn kanssa ja sitten pojat sai pihalle järsittäväksi naudan rustoluut. Ricon luu oli aikas iso ja jätti siitä pienen palan. Ikkunasta näin myöhemmin illalla, kun harakka korjasi sen parempaan talteen. Rico koitti sitä etsiä seuraavalla kerralla ulkoa ja oli vähän hämmentynyt, kun ei löytynyt. Pappa-parka! Muuten ilta menikin levon kannalta koneella ja sohvalla.
 
Eilen tein pihahommia urakalla. Siirsin muutaman puskan paikkaa ja perkasin kukkamailta viime vuoden korsia pois. Jossakin vaiheessa yksi terävämpi piikki upposi vasempaan kämmeneen. Siis hanskasta läpi... Puolen sentin matkalta oli näkyvissä ja sitä pois nyhtäessä reilu kahden sentin pätkä tuli vielä kämmenen sisältä. Auts! Tällä kertaa menin jopa samoin tein sisällä putsaamaan käden ja laitoin laastarin päälle ja takaisin hommiin.
 
Reilun tunnin päästä alkoi kättä kihelmöidä siihen malliin, että päätin lopettaa pihahommat. Lähdin poikien kanssa Elonkiertoon. Tällä kertaa oltiin ihan keskenämme matkassa ja tarkoituksena ottaa muutama poseerauskuva. Muuten hyvä, mutta jumalaton tuuli pöllytti karvat ihan mullin mallin 
 
 
 
 
Lenkkireissun aikana käsi tuli aina vaan kipeämmäksi: alkoi särkeä, turvota ja sormet ei enää liikkuneet kunnolla Ilta menikin sitten käden kanssa kärvistellessä särkylääkkeen voimin.
 
Yön aikana käsi oli pahentunut entisestään. Kämmenestä ranteen yli kulki myös punainen viiru. Lähdin töihin, mutta menin kolkuttamaan työterveyden ovelle aika pian sen aukeamisen jälkeen. Hyvä oli kun menin. Verenmyrkytyshän se pentele! Nyt on tuju antibioottikuuri päällä ja toivotaan, että lähtee tokenemaan. Saikkuakin tarjosi, mutta en ottanut, kun on onneksi vasen käsi. Yhdelläkin hommassani pärjään, kunhan se on oikea
 
Illalla mentiin Jackyn kanssa kipeästä kädestä huolimatta DogiTiimin tokoon. Tänään aiheena Tunnari, ohjattu, paikallamakuu ja liikkeestä maahan. Tunnaria otettin syksyllä sen verran, että omaa piiloteltiin muutaman kerran ruohoon. Hyvin tuntui muistavan homman idean ja sinnikkäästi teki töitä, vaikka vähän ehkä vaikeat kaksi oli näin pitkän tauon jälkeen. Ohjatussa otettiin oikeaa puolta pelkästää. Anu veí aina palkan=lelun pikku hiljaa merkin linjasta taaemmaksi. Älyttömän hyvin tuo kääntyy ja reippaasti menee. Pitäis varmaan vaan merkkikin joskus opettaa, ettei tarttis veidä merkin taa...
 
Paikallamakuuta otettiin eri variaatioina. Kerran Jacky nousi ja lähti mun perään, mutta muuten pysyi tosi hyvin ja rauhassa. Kävin kiertämässä autonkin pariin kertaan eli olin hetken myös piilossa. Hevonen siinä teki raviradalla muutamien metrien päässä samalla omaa juoksuharjoitustaan, mutta eipä sekään haitannut  Loppuun vielä liikkeestä maahan niin, että peruutin ja käskin siitä maahan ja jatkoin matkaani. Vein lelun jonkun matkan päähän ja kävelin Jackyn takaa takaisin sivulle. Ekalla kerta kääntyili vähän levottomasti mun mennessä takaa, mutta toisella kertaa oli hyvin. Tosi kivat treenit! Anulle iso kiitos