Eilen oli jännä päivä. Peräti 3 Nickyn tytärtä luonnestattiin samassa testissä peräjälkeen. Kyseessä vielä sama paikka ja samat tuomarit, jossa Jacky testattiin aika tarkkaan vuosi sitten. Anja ja Jaffi ottivat mut kyytiin ja huristeltiin Kaarinaan. Varsinkin Jaffin testi oli oikein mielenkiintoista nähdä livenä, kun tunnen koiran lähes yhtä hyvin kuin omat koirani ja tosiaankin pikkupennusta lähtien, kun syntymässäkin olen ollut mukana.

Hilla (MustanQuun Aamurusko) testattiin tytöistä ekana. Hiukan oli Hilla sitä mieltä, että jossain muuallakin voisi lauantaita viettää, mutta testi kuitenkin hienosti hyväksytysti läpi pisteillä +84, laukauskokematon. Välikommenttina muuten se, että nykyään näköjään menee laukausvarmasta kokemattomaksi toooooosi helposti, jos koira pikkasenkin liikahtaa ekan laukauksen aikana.

Sitten oli Jaffiinan (Suvituikun Jaffiina) vuoro. Mitään yllätyksiä ei testissä tullut siihen, millaisena Jaffin tunnen. Hyvin samantyyppisesti lisäksi toimi kuin veljensä. Oma itsensä oli ja mennä humputti pylly keikkuen testin läpi. Erityisesti pimeää huonetta tuomarit ihastelivat, kun Jaffi siellä niin määrätietoisesti eteni. Tulokseksi tuli hyväksytty testi pistein +140, laukauskokematon. On mun pojilla hieno sisko ja äiti ♥

Tuomarien ruokatauon jälkeen testattiin vielä Sara (MustanQuun Auringonpaiste). Sara on kovasti naamaltaan isänsä näköinen ja samalla lailla myös haukkua päykytti. Hienosti veti Sarakin testin hyväksytysti läpi pistein +99, laukauskokematon. Jeeeee! Hyvä tytöt ja Kiitos Piia, Anja ja Lea, kun toitte tytöt testiin.

Ai niin. Vielä pitää mainita tuomarien hauska kommentti. Kaikki tytöt menivät terävyysosiossa ennemmin tai myöhemmin maahan. Tuomari kysyi, että mitä sukua nämä olivatkaan keskenään, kun kaikki ovat tuossa osiossa samanlaisia sfinksejä? Vastasin, että kaikilla on sama isä, joka muuten omassa testissään teki samalla lailla. Aika hauska! Liittynee kiltteyteen. Nickyhän oli todella rauhaa rakastava tyyppi ja myös nämä tyttärensä ovat kovasti kilttejä. Eihän ne voi edes ymmärtää, että joku voisi heille pahaa haluta.

Tänään sitten kello soi kuin työaamuna konsanaan ja hypättiin Mickyn kanssa Anskun ja länderityttöjen kyytiin kohti Tuulosta ja koiranäyttelyä. Onneksi aiemmasta ennusteesta poiketen ei satanut, koska näyttelypaikka oli pellolla. Ihanan isot kehät ja väljää muutenkin, mutta kehä tosiaan himppasen muhkurainen ja savinen. Junnu-uroksia oli collieihin ilmoitettu peräti 12 kappaletta eli suurin luokka collieissa. Paikalla niitä oli loppujen lopuksi 9. Micky teki jälleen varmaa työtä esiintymisensä kanssa ja oli hienosti jun ERI 2, SA. Hyvä pikkukarhu! Kiana oli kehässä vähän riehakkaammalla tuulella, mutta tuloksena hienosti jun ERI 4.

Cinco oli tällä aikaa ländereissä korjannut koko potin olemalla ROP. Niinpä meille tuli pitkä päivä ryhmäkehiä odotellessa. Hyvässä seurassa ja hyvällä säällä aika menee kuitenkin nopeasti.

Fyra ja Micky häkkieläiminä Cincon edustaessa ryhmässä.

FyraMicky-normal.jpg

Kotiin kerettiin vasta kuuden maissa illalla, mutta silti lähdin vielä Mickyn kanssa vesikävelemään ja Jackyn kanssa tokoilemaan. Olipas koiramainen ja ehkä juuri siksi niiiiiiin ihana viikonloppu.