Meinaan tokon suhteen. Pääasiassa on otettu lenkillä pysähdyksiä seisomaan ja maahan ja sitten sisällä toisena treeninä jotakin. Nickyä selvästi nyt vähän inhottaa märkä maa ja koittaa tarjota istumista maahanmenon sijasta. Tääkin on aika jännä, että märkä nurmikko ei haittaa, mutta kostea hiekka kyllä. Silti varsinaisessa paikallamakuussa ei ole ongelmia, vaikka olisi kuinka märkää. Yllätys, että Rico on taas ihan onnesta soikeena, kun pääsee tekemään ja vielä yhdessä Nickyn kanssa ja kun hän on vielä taitavampikin ainakin omasta mielestään ;o) Sisällä on otettu muun muassa merkille menoa. Nooh siitä lähdettiin, että Nickyllä oli onkkelma, kun kartio on niin hankalan mallinen ja liukas ottaa suuhun... Kyllä se sentään saatiin kaivettua muistista, ettei tätä kuulukaan noutaa :o) 

Hyppy on otettu kotipihalla muutaman kerran ja se on nyt onnistunut tosi hyvin. Pelkkiä onnistumisia ollaan saatu treenattua :o) Lähtee reippaasti hyppyyn, vähän meinaa ennakoida istumista (siihen en aio puuttua) ja hyppää takaisin edes ajattelematta kiertämistä. On nimittäin nyt alkanut itse oikaisemaan asentoaan. Hyppää edelleen aika sivuun, mutta oikaisee etutassut kohti estettä ja tulee ongelmitta yli. Josko tämä nyt olisi vihdoin tässä...

Noutokapulalla on pidetty hauskaa ja ohjaaja on riekkunut hikipäässä. Nopeutta tarttumiseenkin on tullut kisasta eli heittelen kapulaa lyhyitä matkoja ja sinne rynnätään yhdessä. Yleensä noutotreeni koostuu niin, että ensin riehutaan kapulan kanssa sitten väliin otetaan yksi ihan kunnon liike ja taas riehutaan. Tämä tuntuis toimivan tässä. Eilen se nimittäin onnistui yhtä innolla jo Forssan edellisten kisojen kisakentällä, missä treenattiin Anskun kanssa.

Meidän omatoimiryhmä oli kutistunut aika pieneksi, kun paikalla oli tosiaan vain minä ja Ansku. Hyvä kun edes me, kun molemmat olivat harkinneet laittavansa toiselle viestin, että jätetään väliin, kun vettä satoi ja väsytti pirusti. Hyvä kuiteskin kun mentiin, koska saatiin tosi makeet treenit tehtyä :o)

Olin jo ajoissa paikalla ja Rico pääsi tekemään ensin Nickyn katsellessa tolpassa kiinni. Ricon kanssa lähinnä temppuiltiin ja otettiin yksi piiiiitkä nouto. Sitten pääsi Nicky tekemään Lucaksen katsellessa tolpassa. Saparo heilui ihan vinhaa tahtia taas, kun edes vilkaisin pientä jellonaa :o) Nicky teki ensin seuraamista. Tarkoitus oli videoida seuraamiset, mutta se jäi tällä kertaa sateen takia. Jotain nimittäin teen vasemmalle kääntymisessä, koska Nicky ottaa etäisyyttä. Ansku kyllä totesi, että teen sen paljon varovaisemmin kuin oikealle kääntymisen, joka menee hyvin. Tätä täytyy tsekata, mutta seuraaminen muuten ok.

Liikkeestä seisomisen istui??? taas ekalla kerralla. Tähän on nyt harkinnassa käskysanan vaihto. Hoin kotimatkan autossa ääneen istu-seiso ja kyllä se aika samalta suhinalta kyllä kuulostaa. Ekalla kertaa teki myös saman kuin kisoissa eli kääntyi taaksekävellessä mukana, mutta tämä löytyi pian muistista kuinka kuuluu tehdä :o)

Lucas pääsi tässä välissä ja vie sitä riemua. Ei meinnannut pieni pysyä nahoissaan. Pihisi ja puhisi ja hyppi ja pomppi. Ei tarvinnut paljon virittelyä :o) Seuraamista otettiin namin kanssa oikean paikan hakemiseksi. Meni loistavasti. Haluaisin Lucaksen nimittäin olevan sekä perusasennossa että seuraamisessa vähän edempänä kuin mitä nyt on. Etten taas hukkaisi toista ;o) Liikkeestä seisomiseen tarvitaan nopeutta, koska nyt hiippaa sen pari askelta joka kerta. Se onnistui namilla kuitenkin hyvin, joten on varmaan aika helppo korjattava. Sitten vielä otettiin luoksetulo. Jestas sitä vauhtia! Kuinka noin miljoonaa voi päästä niinkin lyhyillä jaloilla. Siinä on loppuasento hakusessa, joten tarvii sitä treenata nyt lyhyellä matkalla, että tulee kunnolla sivulle eikä jää tuohon etuviistoon. Olin kyllä taas niin superkivaa treenata Lucaksen kanssa. Se on niin mahtava ja NIIN tosissaan meidän treeneistä. Anskua se ei edes näe siellä kentällä.

Lopuksi päätin vielä kokeilla Nickyn kanssa luoksetulon pysäytystä. Ei pysähtynyt. Hidasti taas, mutta hiippaili. Uusinnassa sama. Seuraavalla heitin lelun ja pysähtyi hyvin. Sitten ilman lelua ja pysähtyi edelleen. Nyt taisi löytyä syy tähän. Ansku seurasi mun toimia vierestä ja sanoi, että mun käden liike oli tosi pieni ja lähellä kroppaa silloin kun hidasti mutta ei pysähtynyt ja silloin taas käsi heilahti kunnolla, kun pysähtyikin hyvin. Tätä pitää nyt testaa, mutta hitto kun alkaa ennakoida, kun on jouduttu toistamaan ja on selvästi epävarma.

Lopuksi vielä kaukkarit. Läheltä koko avoimen sarja ja palkka. Sitten yksi istumaan nousu toooosi kaukaa. Nousi älyttömän hyvin. Siitä palkka ja sitten leikittiin. Eilen sujui leikkikin hyvin, joten oikein mukavat treenit ja todella kannatti lähteä kehnosta kelistä huolimatta.

Ansku "treenaili" siinä samalla pikku-Fyran kanssa ja lopuksi lähdettiin koko konkkaronkka iltalenkille. Kiitos Ansku jälleen pienen miähen lainasta ja seurasta :o) 

Olen muuten pistänyt merkille aivan loistavan homman. Nicky ei nykyään tokoillessa paljon hauku. Viime kesänähän saatiin siitä kisoissakin kommenttia, mutta eipä hauku enää. Ja tän on kyllä ihan ite oppinut :o) Mutta agilityssä haukkuu sitäkin enemmän sitten...