Aksassa oli tänään tosi vähän väkeä, joten mun kaikki pojat pääsi vähän reenaan  Oheinen radanpätkä on jälleen pöllitty Sannan ja Hipin bolgista. Kitoooooos!

 

Rico ensin, kun kerran minikoirat ensin teki  Pari viikkoa sitten telottu kynsi haittasi edelleen vähän menoa, joten tehtiin vaan pari lyhyttä pätkää tuolla takareunan putkilla, hypyissä ja kepeille. Kyllä vaan oli papalla jälleen niin kovin kovin kivaa

 

Nicky keräsi kierroksia katselemalla muiden tekemisiä. Melusaaste oli melkoinen, mutta nyt päästiin vauhdissa jo lähelle kisojen vauhtia  Tätä olen hakenutkin treeneihin! Kepeille meno tökki joka kerralla. Jotenkin tuo keppikulma oli sellanen, että menin ite mukamas auttamaan ja sain sillä sörkittyä Nickyn yrittämään aloitusta väärältä puolelta. Tollasta kulmaa pitää näköjään harjotella ihan erikseen, että mä opin sijoittumaan paremmin. Sen verran meni siinä pasmat sekasin, että ohjaaminen oli takareunan putkissa mitä sattu. Kontaktit hyvät ja lopun hypyt ok.

 

Toisella vuorolla tuntu Nickyn aivot jääneen pannan ja remmin kanssa aitaan kiinni… Ei päästy alkua pidemmälle ensin millään, kun loikki hypyt miten sattui ja koitti mennä puomin ja A:n välistä jne. Tästä en kyllä ihan kaikkee ota omaksi ”syyksenikään”… Sit kun saatiin homma lähtemään, niin lähtikin hyvin ja keppejä lukuun ottamatta meni ok, kunnes otti A:n jälkeen myös 3, kun olin vähän vinossa sinne päin. Sekin saatiin korjaamalla hyväksi

 

Lopuksi pääsi Jacky reenaileen putkee. Kerran on penneli tätä ennen sitä tehnyt ja oli jo kuin vanha tekijä. Jätin namikupin putken päähän ja kävin itse Jackyn lähettämässä ja meni ihan älyttömän lujaa kupille  Putki sai olla ihan U-putkena ja silti meni samalla vauhdilla. Juoksenteli niitä sitten vielä omin päinkin samalla, kun kerättiin esteitä pois. Hauska penneli! Nyt tarttis vaan alkaa tässäkin työstämään myös muita juttuja tuonne pieneen päähän hautumaan.

 

Treenien jälkeen lähdettiin vielä kaiman kanssa lenkille hiittisuoran ja peltojen kautta, missä koirat sai olla koko matkan irti ja hevoset saivat ihmetellä meidän kokoonpanoa; mun kaikki pojat ja kaiman bc-Oona ja tollot Luca & Nanci. Jackyn mielestä oli ihan huisin mahtavaa, kun oli niiiiin monta kaveria, jotka juoksi  Nickyllä oli kivaa Nancin kanssa ja Ricosta olen enemmän kuin ylpeä. Siis tuo mun papparainen kulkee mukana joukon keskellä olematta moksiskaan Lucasta, joka sentään on viriili ja itsevarma nuori uros. Siellä ne samoja hajuja haisteli sulassa sovussa. Nicky nyt on jo Lucan kanssa vanha kaveri, kun Turkuun matkaavat joka toinen viikko samassa takakontissa vierekkäin makoillen. Hyvä meidän järkevät koirat!