Nyt siis tunnaria treenailtu. Nicky tekee tunnaria ja ohjaaja on se tunari… Eilen Piilotin ensin yhden ”oman” ruohoon, kuten sitä on treenattukin. Nicky irtos ensin pihan laitaan miljoonaa, mutta palasi takaisin etsimään rauhallisemmin, kun muisti mistä on kyse. Helposti löytyi :o) Sen jälkeen vein ”oman” viiden hajustamattoman sekaan ja Nicky-boy haisteli ihan älyttömän hyvin ja toi sen ”oman” :o)))) Tästä tietty hirmu palkka ja älyttömät bileet. Sitten astuukin kuvaan se tunari :o( Nimittäin ahne ohjaaja haluaa ottaa vielä toiston, kun kerran ekakin meni hienosti… Nicky ei tätä ymmärtänyt ollenkaan vaan alkoi arpomaan ja tuomaan järjestyksessä kapuloita haistelematta ollenkaan. Otin sitten vielä pelkän ”oman” etsinnän ruohosta, että pääsin palkkaamaan.
<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />
Tänään uusi yritys. Taas alkuun sama pelkän ”oman” etsintä ja sitten se muiden joukkoon. Haisteli hyvin, mutta oli selvästi vähän epävarma. Nosti paria väärää, mutta tiputti ne ja toi kuin toikin ”oman” :o) Taas hurjat bileet ja loppuun vielä pelkän ”oman” haku. Ehkä tää tosiaan alkaa toimia. Ajattelin tässä ennen lumen tuloa nyt pitää jonkinlaisen tunnari kuurin ja toivoa jatkossa, ettei ohjaaja ole se tunari ;o)
Ollaan me toki muutakin tehty. Seuraamista on treenattu kuin myös pelkkää kontaktia peilin edessä. Tääkin näyttää nyt paaaaljon paremmalta kuin aikoihin :o) Liikkeestä istuminenkin alkaa herra N:lle pikku hiljaa hahmottua, vaikka niin mielellään maahanmenoa tarjoakaan (se on muuten nopea!). Kaukkareissa on tehty vain seiso-maahan ja istu-seiso vaihtoja. Ja siis molempia ihan erillisinä. Ollaan me myös jumppapalloiltu ja saavisteltu sekä tehty keksimistä. Keksiminen on tällanen uusi leikki, missä päätän jonkun jutun, mitä haluan Nickyn tekevän ja naksulla edetään. Peruutusta tarjoaa AINA ensin, kun se on niin kivaa, mutta on myös hoksannut selvästi naksun idean ja tarjoilee myös muuta. Sehän tässä se pointti onkin saada Nicky tarjoilemaan kaikenmoista. Juu ja kekseliäänä poikana käyttää sitä ihan varmaan vielä hyväksikin, mutta se on sen ajan murhe ;o)
Ulkona Rico on treenannut muita juttuja, kun en sen kanssa viitti alkaa tunnari vääntämään. Sisällä Rico on saanut etsiä namia Ottesenin puisista aktivointileluista. Riikku on ihan mestari näissä ja hyvin huolehtii, että täyttöpalvelu pelaa, kun haukahtaa aina lelun ollessa tyhjä ja istuu siellä vieressä valmiina odottamassa ;o) Eikä muuten turhaan haukahda täyttämään. Kyllä on taatusti joka luukun avannut ja katsonut ensin. Tiedän, tiedän, että näillä leluilla kuuluu leikkiä koiran kanssa yhdessä, mutta meillä pojat ovat niiden kanssa niin paljon puuhastelleet, etteivät todella tarvii mua kuin täyttäjäksi. Ja aina leikin loputtua nämä lelut nostetaan pöydälle odottamaan seuraavaa kertaa. Että kyllä sitä sisälläkin vaan kaikenmoista treenailua voi harrastaa syksyn pimeinä iltoina :o)
