Lauantaina oli aika hektistä menoa ja omat koirat saivat tyytyä tällä kertaa vain pikaisiin lenkkeihin. Aamulla nimittäin startattiin Jackyn Fiina-siskon omistajan kanssa kohti Riihimäen näyttelyä ilman omia koiria. Koko matkan satoi vettä aika lailla kovin, mutta onneksi perillä enää vain tihkutti ja loppujen lopuksi oli ihan poutaa.
Olin houkutellut Jackyn Piki-veljen ekaa kertaa näyttelyyn ja samalla lupautunut Pikin myös esittämään. Hienosti käyttäytyi miekkonen ihan uudessa tilanteessa ja oikein kivalla arvostelulla sai EH:n 
Etuliikkeisiin tuomari kaipasi lisää vakautta, mikä on ihan totta tuon ikäisellä ihan uroksen kokoisella uroksella. Tuomarilla oli muutenkin varsin tiukka linja ja vain 1 avoimen luokan uros oli hänen mielestään ERIn arvoinen. Pitihän muutama kuvakin sitten ottaa, vaikka vajaassa turkissa Piki nyt onkin.
Etuliikkeisiin tuomari kaipasi lisää vakautta, mikä on ihan totta tuon ikäisellä ihan uroksen kokoisella uroksella. Tuomarilla oli muutenkin varsin tiukka linja ja vain 1 avoimen luokan uros oli hänen mielestään ERIn arvoinen. Pitihän muutama kuvakin sitten ottaa, vaikka vajaassa turkissa Piki nyt onkin.
Kiitos Tiina ja Kaapo, kun toitte Pikin näytille ja luotitte käsiini
Näytelmäreissun jälkeen omat koirat äkkiä lenkille ja sitten seuraavalle ”keikalle” eli Suvi-illan juoksutapahtumaa valokuvaamaan. Siihen toi myös ajoittainen sade kivan pikantin lisän… Mahdoin olla näky liikenteen jakajan päällä tikkaineni sateenvarjo kainalossa kameraa suojaamassa 
Ensin kuvasin Forssassa alkumatkaa, sitten ajoin Tammelaan ja taas takaisin Forssaan lähelle lähtöpaikkaa. Reilu 350 julkaisukelpoista kuvaa saatiin Suvi-illan nettisivuille, vaikka vähän turhan harmaata kuvaamiseen olikin. Illalla olinkin sitten jo niin väsynyt, että sohvalla jaksoin juuri ja juuri nuokkua.
Ensin kuvasin Forssassa alkumatkaa, sitten ajoin Tammelaan ja taas takaisin Forssaan lähelle lähtöpaikkaa. Reilu 350 julkaisukelpoista kuvaa saatiin Suvi-illan nettisivuille, vaikka vähän turhan harmaata kuvaamiseen olikin. Illalla olinkin sitten jo niin väsynyt, että sohvalla jaksoin juuri ja juuri nuokkua.Eilen sai aamulla onneksi nukkua piiiiiiitkään ja niin myös nukuin Aamupäivä meni siinä niitä näitä puuhatessa. Iltapäivälle oltiin sovittu Anjan kanssa treffit kentälle aksan merkeissä. Käytiin tekemässä iloiset kaikki onnistuu –aksatreenit Osaan siis siirtää ko:n myös aksaan Hien siinä saa tosiaan pintaa, kun kunnolla lähtee koiran kanssa touhuun mukaan revittelemään Treenin jälkeen mentiin Paavolan metsään vielä lenkille. Hyttyset koittivat saada parin ihmisen verran lihapitoista ruokaa talven varalle, mutta pajunvitsalla taistoon käyden säilyttiin hengissä. Sopiva oli ajoitus, koska lenkin loppupuolella alkoi satamaan.
Aamupäivä meni siinä niitä näitä puuhatessa. Iltapäivälle oltiin sovittu Anjan kanssa treffit kentälle aksan merkeissä. Käytiin tekemässä iloiset kaikki onnistuu –aksatreenit Osaan siis siirtää ko:n myös aksaan Hien siinä saa tosiaan pintaa, kun kunnolla lähtee koiran kanssa touhuun mukaan revittelemään Treenin jälkeen mentiin Paavolan metsään vielä lenkille. Hyttyset koittivat saada parin ihmisen verran lihapitoista ruokaa talven varalle, mutta pajunvitsalla taistoon käyden säilyttiin hengissä. Sopiva oli ajoitus, koska lenkin loppupuolella alkoi satamaan.Illalla suunnattiin vielä salille. Aikaisemmin oltiin sovittu, että salin jälkeen mennään vesikävelyttämään koirat ja uimaan. Tämä suunnitelma sitten piti, vaikka vettä satoi koko ajan enemmän ja vähemmän ja mittari näytti vain noin +13 astetta lämmintä. Mitä se sade toki uimisessa haittaa, kun joka tapauksessa kastuu Ihan rauhassa saatiin olla rannallakin, kun jostain syystä siellä ei ketään muuta näkynyt. Kiitos Anja päivän seurasta! On huomattavasti mukavampi olla ”hullu” kaksin kuin yksin
Ihan rauhassa saatiin olla rannallakin, kun jostain syystä siellä ei ketään muuta näkynyt. Kiitos Anja päivän seurasta! On huomattavasti mukavampi olla ”hullu” kaksin kuin yksin
