Ansku meni tänään vasta myöhemmin päivällä töihin, joten mikäs sen oivempi hetki suunnata Elonkiertoon aamulenkille. Fyran ja Jackyn jälleennäkemisen riemu oli sitä luokkaa, että viikon sijasta olisi voinut luulla niiden olleen erossa ainakin vuoden

Ilma oli parasta, mitä kevättalvi voi kuunaan tarjota. Pilvettömältä taivaalta jo lämpimästi paistava aurinko ja puhtaana hohtavat lumi. Moneen talveen lunta on niin paljo, että pellotkin on tasaista valkeaa kenttää ilman, että sieltä töröttäisi jotain olkia tai heiniä läpi.
 
Papparainen ihailee maisemia metsäpolulla.
 
Villiä menoa metsätraktorin sotkemassa metsässä.
 
Miks meidän polku metsästä pois näyttää aina uudestaan ja uudestaan tältä
 
Kaunis, kauniimpi Fyra
 
Ensin hellää ja herkkää  Tuossa kuvassa on niiiiiin sitä samaa Fyran palvontaa, mitä se teki Nickylle.
 
Näin ne sitten taas eivät Nickyn kanssa tehneet
 
Mitään en ole ottanut…
 
Duokin innostui kiskomaan hanskaa karhun kanssa.
 
Kerrankin Jacky edellä ja Fyra perässä.
 
Kunnes Fyra pisti kirivaihteen silmään ja jarrutti Jackyn vauhtia kyljestä
 
Kiitos Ansku ja jengi ihanasta aamulenkistä
 
Äiti oli kutsunut meidät päivällä syömään, joten sinne kävi tiemme. Taas sai siitä pöydästä melkiis kierien lähteä liikkeelle. Päikkärit olisivat olleet kova sana, mutta ei kerenny, kun lähdin uudestaan Elonkiertoon. Tällä kertaa seurana Sini laumansa kanssa elil Merle-collie neito ja wipukkapojat Wäinö, Otz ja Rinssi.
 
Pojat tutustumassa toisiinsa.
 
Rinssillä oli KIVAA päästellä menemään
 
Oli siinä Jacky ilmeessä näkemistä. Kuinka voi pieni koiranpoika näyttää niin aidon hämmentyneeltä. Jacky on kuitenkin melkoisen nopea ja ketterä collie, mutta wipukan kiihdytyksessä jää kuin nalli kalliolle
 
Kovasti molemmilla nuorilla pojilla, Rinssillä ja Jackylla oli halua leikkiä, mutta selvästi vielä etsivät sopivaa välimuotoa collie- ja wipukkaleikin välillä. Ihania poikia ovat kyllä kaikki tyynni
 
Merlelläkin oli kovin kivaa omissa puuhissaan ja hepuloidessaan hankikannolla
 
Jacky koitti viritellä leikkiä aikaan myös kepin kanssa, mutta toistaiseksi sai ihan yksinään riekkua keppeineen.
 
Kiitos Sini ja lauma ihan miljoonasti! Pian taas uudestaan
 
Kotona nappasin vaan Ricon mukaan ja lähdettiin vielä tekemään pieni päivälenkki kotonurkissa. Niin paljon on taas tullut oltua ulkona, että ihmekös tuo, jos vähän väsyttää. Jackykin on ollut kovasti rauhallinen koko illan 
 
Kaikki hommat jää sisällä kyllä tekemättä, kun ei näillä keleillä vaan millään malta sisällä notkua ja illalla ei raittiin ilman myrkytyksen kourissa enää jaksa… Kattellaan niitä sitten huonommalla säällä