Eilen oli kovasti pilvinen päivä ja hurja tuuli. Niinpä saatiin ajatus lähteä katsomaan metsän keskelle tuulen suojaan, kuinka meidän mökki onkaan talvehtinut. On siellä ainakin sellanen kätevä kilometrin varassuoja. Nimittäin joka suunnasta kaikki jäljet loppuivat noin kilometri ennen ja edessä vähintään polveen asti upottavaa lunta. Jäipä siis tarkistamatta tarkemmin ja katotaan kevväämmällä uudestaan

Kun kerran sinne oltiin ulkoilumielessä lähdetty, niin käveltiin sitten vähemmän lumisia teitä ristiin rastiin. Samilla oli mukana lumikengät ja paineli niillä menemään osan matkaa Jacky perässään. Tulipahan mukava ulkoilu, vaikka ei ihan alkuperäisen suunnitelman mukaan mennytkään.
 
Tänään oltiin iltapäivällä kaiman kanssa Elonkierrossa. Pääsi Jacky kirmaamaan bortsu-Oonan ja tolleri-Nancin kanssa  Ilma oli täysin päinvastainen kuin eilen. Aurinko paistoi lähes pilvettömältä taivaalta eikä tuulikaan enää kiusannut. Taas kerran oli vaan eilinen tuuli puhaltanut mein polut umpeen ja jopa tien, joka on koko talven ollut aurattu. Nyt se näytti tältä.
 
Saatiinpahan itekin hiki kunnolla pintaan eikä tuo hanki näyttänyt koirien menoa paljon haittaavan
 
 
Pakko purkaa tämäkin. Argh… ottaa päähän niin paljon, ettei oo tosikaan  Jackylla kävi kiva narttu, josta olisin voinut jopa ajatella ottavani pennun. Mutta mutta… ensin tulivat sen verran ajoissa, että narttu oli vielä kovin tiukka ja hammasteli. Ei muuta kun pariksi päivää ”valmistumaan”. Nooh edelleen oli tiukka, mutta jo sen verran kyllä auki, että teoriassa astuttavissa. Jackylla kovasti intoa ja hyvää yritystä, mutta kummasti karisee täysin kokemattoman uroksen itseluottamus, kun koko ajan kuuluu murinaa ja tulee hammasta. Siis narttu käänsi häntää ja leikki jne mutta heti tositoimien alkaessa käytös muuttui. Mun mielipide olisi narttua kolme kertaa kokeilleena, että tärpit on vasta tulossa, mutta eipä koske enää meitä  Niin meni moinen uros vaihtoon. Onneksi meillä on noi betoniseinät, mihin hakata päätä…