Kirpakka pakkanen ja kaunis auringonpaiste jatkui lauantaina. Pakkanen edelleen sunnuntainakin, mutta aurinko pysytteli hajanaisen pilviverhon takana. Lunta kun olisi vähän lisää, niin talvi olisi täydellinen, mutta olkaamme tyytyväisiä tähänkin :o)

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Lauantaina lähdin poikien kanssa iltapäivästä Ypäjälle lenkille. Siellä kun avattiin uutena vuotena uusi jalankulkusilta ja sitä lähdettiin testaamaan.

 

Ihan älyttömän hienot lenkkimaastot avautuu heti sillan jälkeen eikä Annamarialta ole sillalle matkaa kuin parisataa metriä.

 

Lenkille lähti siis mukaan mun pojat sekä Annamarian söpö-Elma ja lisäksi vielä Annamarian siskon tytöt Karita ja Jessika.

 

 

Kuljettiin pitkin peltoja ja laitumia joenrannassa ja jossain vaiheessa käännyttiin metsän kautta takaisin päin. Hitusen petti suuntavaisto ja rämmittiin hiukan enemmän umpimetsässä kuin alun perin piti, mutta oli ihan älyttömän siistiä ja pongattiin matkalta muutama hyvä kuvauspaikka :o) Niitä mennään sitten jatkossa ”käyttämään”, kun nyt ehti taas jo aurinko liian alas puiden taakse. Huuruisiin puiden latvoihin aurinko kajasti hienosti, mutta sinne on hiukka hankala kiivetä ;o)

 

Matkalla vilisi useampikin pikku päästäinen jaloissa ja jossakin vaiheessa Elma näytti, ettei ole pelkästään söpö ja tappoi yhden. Nooh tuosta tuskin kovin suurta egologista katastrofia aiheutuu, kun sen verran paljon tuntuu nyt olevan pikkujyrsijöitä joka puolella.

 

Lenkin jälkeen mentiin vielä juomaan kupposet kuumaa Annamarialle ja turisemaan niitä näitä. Nicky ja Martta ottivat siinä samalla PIENET sisäleikit ja painivat koko ajan minkä kerkesivät. Kiitos taas Annamaria ja tytöt! Tää lenkki otetaan uusiksi mahdollisimman pian :o)

 

Pakkanen on nyt käytetty ulkoilun lisäksi hyväksi myös siten, että sulatin kaikki 3 kaappipakastinta. Hiukan se on helppoa kunnon pakkasella, kun nakkaa vaan tavarat koreissa ulos ja hyvin pysyvät jäässä. Nyt on sekin homma tehty. Se kun kuuluu niihin, mihin ei niin kovin kummoisesti mene aikaa, mutta vaaditaan vähän potkimista, että pääsee alkuun ;o)

 

Tänään lähdettiin iltapäivällä oman perheen voimin Liesjärvelle retkeilemään. Pakkasen purema maisema on kyllä niiiiin hieno! Kaikki puut ja pensaat huurun peitossa ja taivas sellanen pakkasen värinen, kun ei kerran aurinko suoraan paistanut. Sami kun oli matkassa, niin piti myös olla evästä ja niinpä nautittiin matkan varrella kuumaa kaakaota ja vaniljapullaa :o)

 

Pikkusen on syksyn mittaan tännekin satanut, koska polku oli varsin leveästi jäässä, vaikka se normaalisti on ihan kuivaa polkua.

 

Rico kurkisteli milloin mistäkin puskan takaa ja jolkotteli kait lähes koko matkan löytämiensä hienojen keppien kanssa :o)

 

Tuo sillan tienoo on hurjan kaunis paikka niin kesällä kuin talvella. Siinä on myös melkoisen virtaava kohta, koska aina siinä on sulaa. Nytkin siellä oli aika paljon ihmisiä luistimin ja potkukelkoin jäällä, mutta jotenka minä en vaan vielä uskalla, kun ei niistä virtapaikoistakaan niin tiedä…

 

Jään pinta oli kuin nukkamattoa. Tämä kovempi pakkanen ilmeisesti iski sen verran nopsaan, että tuollaisen hauskan pinnan on tehnyt jäähän.

 

Ei ole metsässä paljon lunta ei…

 

Olipas vallan mainio viikonloppu ja ulkoiltua tuli ihan hurjan paljon. Tokoilut on taas jäänyt kokonaan, joten katsotaas saadaanko paljon noottia huomenna <?xml:namespace prefix = st1 ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:smarttags" />Lentsun tunnilla ;o) Nyt pitäis vielä joulukuusi pistää palasiksi. Koristeet siitä jo napsin pois, mutta vielä pitäis vähän pilkkoa, ettei kaikki neulaset tipu sisälle ulos viedessä.