Takki tyhjänä fiiliksellä "jaa mikä viikonloppu"... Ei oikein tunnu viikonlopulta, kun töissä on mennyt joka päivä kiitettävästi aikaa. Torstaina nimittäin aloitettiin työpaikan muuttoruljanssi. Toimitilat muuttivat noin 5 km päähän, että matka ei onneksi ollut pitkä, mutta tavaraa PALJON. To ja pe meni ylitöiksi reilusti molemmat päivät ja eilen ja tänään vielä ihan kunnon mittaiset päivät. Eikä kaikki läheskään vielä tullut kuntoon, mutta niitä koitetaan tehdä pikku hiljaa muiden töiden ohessa. Se hyvä puoli tässä tästä oli, että firma tarjosi joka päivä ruoan läheisen huoltoaseman noutopöydästä ja ylityötunteja kertyi liki viikon verran pidettäväksi sitten joskus :o)

Jo eilen oli ihan veto pois, kun tulin kotiin, joten hyppäsin autoon pojat kyydissä ja otettiin äiti vielä matkalta mukaan seuraksi Elonkiertoon. Pojilla kun tuota virtaa on ihan riittävästi, kun on ihan rauhassa saanut nukkua ;o) Kauheesti ei ole enää Elonkierrossa paikkoja, jossa pojista ei olisi kuvia, mutta muutama tuli taas silti räpsittyä.

Kukolla kanoineen on mukavankokoinen häkki orsineen ja koppeineen, mutta saavat päiväsaikaan silti tepastella missä haluavat, kun häkin ovi on auki. Siellä ne nytkin viiletti pitkin pellon reunaa. Toki kukko hyvin tomerana koirat nähdessään ohjasi kanat suojaan pidemmän heinän sekaan. Koirat oli tietty remmissä tuossa kohtaa, vaikka eipä nuo poikia paljon kiinnosta.

1865532.jpg

1865533.jpg

Elonkierossa on PALJON kukkia ja myös sellaisia peltoja, josta saa poimia omiksi tarpeiksi. Rico on oikein kukkaispoika, kun tykkää kuljeskella kukkien keskellä :o)

1865537.jpg

Viime syksynä jo ihastuin kuviin, jossa näiden soopelikoirien taustalla on viljapeltoa tai puitu sänki. Se vaan jotenkin niin sointuu kauniisti. Pojat jäivät rinnakkain katselemaan hevosta ja ponia, kun ne tulivat taas vauhdilla laitumen päähän meitä morjestamaan.

1865538.jpg

1865541.jpg

1865543.jpg

Pojilta piti saada vähän ylimääräistä virtaa pois, joten siihen tarkoitukseen kävi vallan mainiosti loiva heinäseipäinen rinne. Äiti meni milloin minkäkin heinäseipään taakse piiloon, sillä välin, kun pojat juoksivat mun luokse namia hakemaan. Poikien mielestä tämä oli ihan extrakiva leikki ja siihen jäi muitakin ihmisiä katselemaan poikien riemua :o)

1865545.jpg

1865544.jpg

1865546.jpg

1865549.jpg

Ilmat on jo sen verran viilentyneet, että possutkin oli varsin vaihdikkaalla päällä. Juoksivat miljoonaan aitaustaan ympäri sitten mutaan kierimään. Nicky onneksi kieri siellä aidan puhtaammalla puolella.

1865550.jpg

Lehmätkin tulivat taas kaikki aidan vireen riviin meitä katselemaan. Tuo yksi on kyllä ylitse muiden. Sen silmät ja nuo hapsottavat korvakarvat :o) Toinen on niin kaunis. Kovasti tykkäävät lehmätkin, kun niitä päästä rapsuttaa.

1865553.jpg

Lenkin jälkeen poikkesin vielä Nickyn kanssa meidän uutta työpaikkaa katsomassa. Rico sai jäädä autoon, kun ei noita vieraita ihmisiä ja lattioita niin diggaa, mutta Nicky oli taas ihan tohkeissaan. Sehän on mulla aina välillä ollut töissä mukana, jos olen iltasella tai viikonloppuna siellä ollut sekä inventaariossa pikkupennusta lähtien. Pitihän "työkoiran" päästä heti uusiin toimitiloihin tutustumaan ;o) Siellä se meni tohkeissaan moikkaamaan muuttoporukkaa ja katteli paikat läpi. Onneksi kaikki meidän töissä suhtautuu niin positiivisesti koiriin. Tilaakin tuli nyt sen verran lisää, että jos jostain syystä olisi tarvetta, niin ihan hyvin voisin ottaa pojat näyttelyhäkkeineen mukaan ja viedä välillä läheiseen metsään jaloittelemaan.

Tänään aamulla kävi hyvä tuuri, kun osuttiin samaan aikaan aamulenkille nahkaneiti Monan kanssa ja Nicky pääsi kirmaamaan kaverin kanssa kunnolla. Ricokin innostui nyt Monan kanssa leikkiin, mutta kyllästyi äkkiä, kun ei pysy tuon nuolennopean tytön perässä. Pojista sai tämän peltokirmailun seurauksena nyppiä roppakaupalla niitä inhottavia väkäpäisiä siemeniä (mitä lienevätkin...) jotka ottaa ihan pirusti kiinni. 

Treenaaminen on viime päivinä jäänyt toooosi vähälle. Itse on jo iltasella niin väsynyt, ettei jaksa kunnolla keskittyä, joten parempi, kun ei edes yritä räpeltää... Vähän on lenkillä otettu liikkeestä pysähdyksiä (seisomaan ja maahan), kun sitä voi tehdä molempien kanssa yhtaikaa. Tuskinpa se tauko pahaa tekee, kun seuraaviin kisoihinkin on vielä 3 viikkoa aikaa. Alkavalla viikolla on kyllä tarkoitus taas jatkaa pikku puuhasteluja myös meidän omatoimiryhmän kanssa.