Ensin alkuun Haaralan Eijan ottamia kuvia mun wannabe-vinttikoirista Hyvinkään vinttikoiraradalla 27.5.2013. Kiitos Eija!

Ensin Mickyn tyylinäyte

Ja sitten Jackyn

Viime viikko meni taas tiiviisti erinäisten harrasteiden parissa. Tiistaina käytiin jälleen Somerolla. Nyt oli vuorossa sekä aksaa että paimennusta. Ensin kävin Jackyn kanssa lampaita katsomassa ja aika hyvin oli pysynyt muistissa talven "hiljaisuustreenit". Micky aksasi ensin. Ja hyvin aksasikin. Sillä on kyllä kivasti intoa tuohonkin lajiin. Aksan jälkeen käytiin katsomassa lampaita. Micky oli nyt ekaa kertaa ulkona paimentamassa, mutta samalla lailla se silti sujui kuin sisälläkin.

Keskiviikko meno Pukon kentällä ilman omia koiria kylläkin. Kentällä oli järkkäämämme alo-avo-luokan koe. Eipä ollut tunkua taaskaan työntekijöistä. Meitä oli paikalla peräti tuomari ja 3 toimitsijaa. No saatiin se niinkin läpi, mutta kyllä pistää taas miettimään, että noinko seuran talkoovelvoitetta on kiristettävä. Kurjaa se on aikuisten ihmisten pakottaminenkin, mutta kun tänäpäivänä talkookäsite tuntuu kokonaan kadonneen ja kaikesta pitäisi saada rahaa.  Seuratoiminta kun ei vaan toimi niin, että saa rahallista palkkaa...

Torstaina jälleen aksattiin. Nyt Pukon kentällä Jaakkolan Tiina opissa. Mä menin Mickyn kanssa ja Ansku Jackyn. Ihqu Micky teki samaa aikuisten koirien rataa, mutta pätkissä ja päästiinkin yllättävä pitkälle. Jacky oli tosi taitava Anskun kanssa. Hienosti jaksoi vääntää tekniikkaa ja lopuksi rallattelivat kumpikin ihan täysiä ympyrän mallisen putki-hyppyhässäkän. Aksan jälkeen tehtiin vielä Paavolassa metsälenkki.

Perjantaina ajelin poikien kanssa Turkuun Lensun kisakurssin toiselle kerralle. Teemana oli kaikki onnistuu, mutta niin ei meidän kohdalla ihan käynyt. Kisanomaisiin ko-treeneihin on nyt vaan keskityttävä. Niiden avulla päästään kisoissa pitkälle vaikka jotain yllättävää tulisikin. Jackyn kanssa unohdin Zetan asentojärjestyksen, vaikka se just ennen liikettä mulle sanottiin, ruutuun vietiin yhdessä palkka ja niin jäi merkki välistä, ohjatussa ei nähnyt ruohossa kapulaa, mutta yritti kyllä kovin ja kaukoissa tuli reilusti eteenpäin, kun käskytin väärillä käskyillä. Tais tosiaan olla työviikon jälkeen ohjaaja vähän liian väsy...

Mickylle käytin paljon apuja, kun eihän se pieni vielä(kään) osaa kokonaisia liikkeitä, kun on niin vähän treenattu. Molemmat seuruut meni namin kanssa hyvin. Liikkeestä maahan hieno. Luoksetulo muuten ok, mutta näki matkalla jotain ja jäi vähän haahuilemaan. Liikeestä seisominen oli unohtunut kokonaan ja hyppykin oli vaikea, kun ei nähnyt kupin vientiä esteen taaksen. No nyt mulla vihdoin näyttää kalenterissa siltä, että vois ehtiä taas treenaamaankin. Intoakin olisi jo kovasti meillä kaikilla.

Lauantain meni kamera kaulassa Suvi-illassa. Pitkin poikin Forssaa ja Tammelaa taas kuljin räpsimässä noin 500 kuvaa, jotka on nähtävillä Forssan Salaman sivuilla. Oli siinä taas Hämeentie täynnänsä, kun puolikkaan ja koko maratonin juoksijat sen täyttivät.

Sami teki melkoisen rupeaman. Ensin kävi aamupäivällä testaamassa suvi-illan uuden lajin eli pyöräiyn. Polki noin 92km reilun 2,5 tunnin aikaan. Pari tuntia jäi aikaa huilata ja sitten tossut jalkaan ja kirmaamaan maratonia. Sekin sujui kelpoon aikaan 3:38. Aika mahoton mies sanoisin. Tässä kuvassa on muutamaa kilometriä vaille lähtemässä maratonin toiselle rinksalle.

Eilen huilattiin koko sakki. Tein mä siinä vähän kotihommia myös, mutta pääosin vaan oltiin ja otettin pikku päikkäritkin. Iltapäivän satoi, mutta sateen tauottua illalla lähdin vielä koirien kanssa Hunnarille lenkille sateen raikastamaan metsään.

Tänään kurvattiin poikien kanssa taas Somerolle. Molemmat pääsivät kerran lampaille. Jacky oli ensin ja sen kanssa mentiin pellolle. Siellä oli yksi koira varmistamassa, ettei tarvi lampaita lähteä Someron keskustasta asti hakemaan, mutta mitä vielä. Jacky oli erinomaisen pätevä. Sen kanssa oli tosi kiva tehdä hommia, kun oli hyvin kuulolla, ei haukkunut juuri ollenkaan ja keskittyi kunnolla. Siis niin vau! Mickyn kanssa homma on vielä hiukan enemmän rallattelua, kuten tuon ikäisen kanssa tuolla kokemuksella lampaista kuuluukin. Hyvin sekin kuitenkin kestää jo ohjausta ja intoa piisaa vaikka kuinka. Hyvä mun paimenkarhut ♥